Näkökulma: Uusi sukupolvi ottaa valtaa puoluepiireissä – tuoko se uutta väkeä poliittiseen toimintaan?

Puolueiden piirijärjestöt ovat siirtäneet puheenjohtajan nuijaa nuoremmalle sukupolvelle pitkin syksyä. Hetki on sopiva uusien voimien sisäänajoon, sillä edessä oleva vaaliton vuosi antaa aikaa tutustua kenttään ja pistää järjestökoneistoa kuntoon.

. Vaikka puheenjohtajisto nuorentuu, se ei tarkoita sitä, että valtaan olisi astumassa kokematon sukupolvi. Puheenjohtajakaartin nuorimmainen on vasta 26-vuotias kokoomuspiirin Jesse Luhtala , joka hänkin on ehtinyt jo johtaa sekä kunnallisjärjestöä että toimia vaalipäällikkönä Seinäjoella.

. Piirijohtajista myös demarien Matias Mäkynen aloittaa ikänsä kakkosella. Tullessaan puheenjohtajaksi hän oli Luhtalaakin nuorempi eli vasta 25-vuotias. 29-vuotiaana hän on puoluehallituksen jäsen ja Pohjanmaan maakuntavaltuuston puheenjohtaja.

. RKP:n Pohjanmaan piiriä johtaa 32-vuotias Martin Norrgård , joka oli ehdolla EU-parlamentin vaaleissa viime keväänä.

. Vihreiden Etelä-Pohjanmaan piiriä johtaa 37-vuotias nurmolaispappi Henna Salo , joka on varavaltuutettu Seinäjoella ja oli ehdolla kevään eduskuntavaaleissa.

. Keskusta sai puheenjohtajakseen marraskuun lopulla 38 vuotta täyttävän ähtäriläisen kolmannen kauden kansanedustajan Mikko Savolan . Savola on toiminut politiikassa ja hankkinut verkostoja aina nuorisovuosista alkaen.

. Puolueen piireistä ensimmäisenä puheenjohtajaa vaihtoi Vasemmistoliitto. Myös nelikymppinen Antti Knuuttila on ehtinyt hankkia pitkän poliittisen kokemuksen niin kuntapolitiikassa kuin eduskuntavaalien ehdokkaanakin.

. Nuoren polven takana tulevat vähän varttuneemmat perussuomalaisten Anne Matokangas (49) ja kristillisdemokraattien Kimmo Rantanen (57). Rantanen olisi jo halunnut tehdä tilaa nuoremmille voimille, mutta joutui painostuksen alla taipumaan vielä yhteen lisävuoteen piirin johdossa. Matokankaan jatko selviää myöhemmin syksyllä pidettävässä puolueen piirikokouksessa.

. Puolueiden haaste lähes kautta poliittisen kentän on jäsenkunnan ikääntyminen. Paikallistason toimijat ovat lähes poikkeuksetta eläkeikäisiä, eikä nuoria tai edes nuorehkoja tahdo löytyä toiminnan pyörittämiseen.

. Syitä on monia, eikä vähäistä aktiivisuutta voi pistää pelkästään ruuhkavuosien piikkiin. Myös puolueissa on aihetta katsoa peiliin.

. Puoluetoimintaan, järjestötoimintaan ylipäänsä, liitettävä byrokratia ei ole enää tätä päivää. Rekisteröidyille yhdistyksille on omat lakisääteiset vaatimuksensa, jotka houkuttavat vain harvoja, Rutiinien oheen pitäisi löytää keinoja, joilla kohdata satunnainen, politiikasta kiinnostunut kansalainen.

. Siinä tuoreille puheenjohtajille riittää tehtävää. On löydettävä uusia näkökulmia ja uusia toimintatapoja. On oltava tuntosarvet koholla, jotta tietää, mistä puhutaan, ja on myös kyettävä tuomaan kulloinkin ajankohtainen teema nopeasti keskusteluun.

. Poliittisen toiminnan aika ei ole ohi, mutta sen keinot kaipaavat päivitystä. Siihen työhön piirien vasta valitsemat puheenjohtajat joutuvat uppoamaan kyynärpäitään myöten, mikäli tavoitteiksi otetut kannatusluvut aiotaan saavuttaa.

. Teini-ikäiset löysivät jo politiikan, löytävätkö puolueet heidät? . Nuorten kiinnostus politiikkaan on lisääntynyt. Vuosi sitten syksyllä julkistetun Nuorisobarometrin mukaan politiikka kiinnostaa nuoria nyt jopa ennätyksellisen paljon. Peräti 65 prosenttia alle 30-vuotiaista kertoo olevansa politiikasta joko erittäin tai ainakin jonkin verran kiinnostuneita. Se on paljon se, sillä vielä kymmenen vuotta sitten vastaava osuus oli vain 45 prosenttia.

. Kaikkein eniten kiinnostus on kasvanut otantaryhmän nuorimpien, 15–19-vuotiaiden, keskuudessa. Nuorten yhteiskunnalliset idolit, kuten vielä teini-ikäinen ilmastoaktivisti Greta Thunberg, ovat yhä nuorempia, mikä tarjoaa samaistumismahdollisuuksia myös niille, jotka eivät ole vielä täysi-ikäisiä.

. Kevään eduskuntavaaleissa nuorten äänestysaktiivisuus kasvoi, mutta nuorten osuus kansanedustajista väheni. Kun edelliskaudella eduskunnassa oli vielä yksitoista alle 30-vuotiasta, on heitä tällä kaudella ainoastaan kuusi. Eduskunnan kuopus on vihreiden 24-vuotias Iiris Suomela.

. Puolueille nuorten kielen löytäminen on tuhannen taalan paikka. Kiinnostusta on, mutta miten kanavoida se vaikuttamiseksi jäsenkadosta kärsivien puolueiden kautta?

. Marja Tyynismaa

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Näkökulma: Uusi sukupolvi ottaa valtaa puoluepiireissä – tuoko se uutta väkeä poliittiseen toimintaan?

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Näkökulma: Uusi sukupolvi ottaa valtaa puoluepiireissä – tuoko se uutta väkeä poliittiseen toimintaan?

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje