Uudeksi oikeuskansleriksi nimitetty alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti sanoo ottavansa oikeuskanslerin tehtävät ensi vuoden alusta vastaan iloisella mutta nöyrällä mielellä.
–Oikeuskansleri on vanha instituutio, jolla on tärkeä rooli suomalaisen oikeusvaltion puolustajana ja erityisesti valtioneuvoston toiminnan laillisuuden valvojana, hän sanoo.
Vuodenvaihteeseen mennessä eduskunnan on pitänyt saada Pöystin keskeisesti valmistelemat sote- ja maakuntauudistusta koskevat lait hyväksyttyä. Niiden lainmukaisuuden on valvonut oikeuskanslerin tehtävän hoitaja tänä keväänä, kun ne on hallituksessa eduskunnalle annettu.
Pöystin eteen oikeuskanslerina voi kuitenkin tulla kanteluita sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanosta.
–Itseään koskevia asioita ei voi valvoa. Mutta siitä ei synny jääviyttä, jos on ollut jossakin roolissa lainvalmistelussa ja kysymys on lain toimeenpanosta, hän sanoo.
Hän lisää harkitsevansa tällaisia asioita tapauskohtaisesti ja siirtävänsä osan näistä kanteluista oikeusasiamiehelle.
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan oikeusministeriö oli huhtikuussa esittämässä oikeuskansleriksi valtiosääntöoikeuden professoria Veli-Pekka Viljasta, mutta valinta ei käynyt nimityksen tekijälle, presidentti Sauli Niinistölle.
Pöysti korostaa hakeneensa oikeuskanslerin virkaa omasta aloitteestaan eikä minkään poliittisen tahon kehotuksesta.
–Presidentillä on valintaan suvereeni harkintaoikeus. Minulle tämä näyttäytyi niin, että siinä on tarvittu ministeriön, valtioneuvoston ja presidentin välisiä keskusteluja. Kun siinä jossakin vaiheessa oltiin aika nopeasti etenemässä, niin onko sitten ollut kaikki tehtynä, Pöysti sanoo prosessista hakijan näkökulmasta.
Pöystiä ei pidetä perusoikeusfundamentalistina, joka haukkumanimi niille, jotka löytävät kaikista uudistuksista perustuslaillisia ongelmia.
Hän myöntää korostaneensa aikaisemmissa tehtävissä tarkoituksenmukaisuuteen liittyvä kysymyksiä.
–Se näkökulma on kuitenkin varsin hyvin yhdistettävissä perusoikeuksien puolustajan rooliin. Kaikissa niissä yhteiskunnissa, jotka ovat antaneet taloudellisen perustansa rapautua, on tullut valtavia perusoikeusongelmia, hän viittaa esimerkiksi Kreikan tilanteeseen.
Perusoikeuksien tosiasiallisen heikentymisen peräänkatsominen on Pöystin mielestä tavattoman tärkeää.
–Vaikeutena meillä on se, että yhteiskunnan muuttuessa pystytään uudistumaan sillä tavalla, että perusoikeudet toteutuvat myös arjessa. Se vaatii lainsäädännön uudistamista, mutta samalla pitää huolellisesti katsoa, ettei tule väestöryhmiä tai yksilöitä, jotka jäävät vaille oikeuksia.
Pöystin mielestä oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen työnjakoa pitäisi kehittää.
–Nyt kumpikin tekee tiettyjä asioita lukuun ottamatta osittain päällekkäistä työtä. Monissa asioissa on tarpeen harkita kanteluiden käsittelyn suuntaamista enemmän oikeusasiamiehen puolelle, Pöysti sanoo.
Aki Taponen