Rikosoikeuskulujen paisuminen uhkaa jo syytettyjen oikeusturvaa – Oikeusoppineet: Pelko jättilaskusta voi johtaa jopa vääriin tunnustuksiin

Asiantuntijoiden mukaan oikeusturva voi vaarantua etenkin keskituloisilla, jotka joutuvat maksamaan oikeuskulunsa itse. Asianajajaliitto: Ilman avustajaa syytetty on Suomessa altavastaajan asemassa. Asiantuntijat ratkaisisivat paisuvien kulujen ongelman rajaamalla oikeudenkäyntejä ja karsimalla turhaa todistelua.

. Oikeudenkäyntien paisuneet kustannukset saattavat vaarantaa rikoksista syytettyjen oikeusturvan, arvioivat oikeusoppineet. Ongelma koskettaa etenkin keskituloisia ja paremmin tienaavia, joita epäillään syyllisyyden arvioinnin näkökulmasta monimutkaisista mutta kuitenkin lievästi rangaistavista rikoksista.

. Tällaisia ovat esimerkiksi monet työhön tai yrityksen hoitoon liittyvät teot kuten ympäristö-, virka- ja työturvallisuusrikokset sekä veronmaksuun ja konkurssiin liittyvät rikokset.

. Keskituloisilla ei ole oikeutta julkiseen oikeusapuun, jossa asianajopalkkio on selvästi markkinatasoa alhaisempi. Rikoksen vähäisyydestä johtuen myöskään tuomioistuin ei voi määrätä oikeusaputaksojen mukaista puolustajaa.

. – Riitajutuissa kulujen paisuminen on ollut ongelma jo pitkään. Nyt myös rikospuolella ovat yleistyneet sellaiset isot jutut, joissa syytetyt joutuvat maksamaan itse oikeuskulunsa, toteaa rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta.

. Oikeusoppineiden mukaan pelko jättilaskusta saattaa ajaa syytetyt vääriin tunnustuksiin oikeudenkäynnin supistamiseksi. Riskinä myös on, että syytetyt yrittävät hoitaa jutun ilman asianajajaa.

. – Järjestelmämme on rakennettu ammattilaisille. Syytetty ilman avustajaa jää altavastaajaksi, toteaa Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola .

. – Jos taas työnantaja maksaa oikeuskulut, työntekijä saattaa joutua luopumaan itsenäisestä puolustuksesta ja taipumaan firman intresseihin rahan takia, kuvailee hiljattain puolustajan roolista tohtoriksi väitellyt asianajaja Markku Fredman .

. – On esimerkiksi oltava hiljaa asioista, joista kertominen auttaisi omaa asemaa.

. Valtaosa rikosjutuista käsitellään julkisen oikeusavun turvin. Vaikka oikeuskulunsa itse maksavat ovat harvinainen näky syytettyjen penkillä, viime aikoina julkisuudessa on käsitelty useita tällaisia juttuja. Tavallisten ihmisten jutut eivät nouse edes otsikoihin.

. Kaivosyhtiö Talvivaaran neljä ex-johtajaa on maksanut tähän mennessä oikeudenkäynneistään 5,5 miljoonaa euroa. Poliisijohtajien virkarikosjuttuun on varattu käräjäoikeudessa 61 käsittelypäivää, mikä tarkoittaa vähintään 100 000 euron oikeuskuluja syytettyä kohti.

. – Poliisijutussa kulut tulevat olemaan aivan tolkuttomat rikkeiden kokoon nähden, kritisoi professori Tolvanen.

. Asianajajaliitto ei ole tutkinut rikosjuttujen kulukehitystä.

. – Jo lehtijuttuja lukemalla kuitenkin huomaa, että joissakin rikosjutuissa yksittäisten vastaajien maksettavaksi lankeavat kulut ovat todella suuria, eivätkä missään tapauksessa kohtuullisia, Ruohola toteaa.

. – Näissä käy äkkiä niin, että henkilö joutuu myymään omaisuuttaan selvitäkseen oikeuskuluista ja se on minusta täysin kohtuutonta — etenkin kun kyse on sakkojutusta, Tolvanen sanoo.

. Ratkaisua ongelmaan asiantuntijat hakisivat oikeudenkäyntien rajaamisesta ja turhan todistelun karsimisesta.

. – Tuomioistuinten pitäisi ottaa tässä huomattavasti nykyistä aktiivisempi rooli. Todistajien määrää vähentämällä oikeudenkäynti lyhenisi, Ruohola sanoo.

. Fredmanin mukaan suurimpien laskujen syynä on tiimityö, jota käytetään yhä enemmän.

. – Oikeudenkäynneissä näkee yhä useammin isojen asianajotiimien ylisuorituksia, vaikka hyvään lopputulokseen pääsisi pienemmällä vaivalla ja laskun loppusummalla, Fredman kritisoi.

. Professori Tolvanen kiinnittää huomiota asianajopalkkioiden valtavaan hintahaitariin.

. – Oikeusavun enimmäistuntipalkkio on 110 euroa, mutta olen omin silmin nähnyt asianajotoimistojen laskuja 600–800 euron tuntiveloituksella. Väitän, ettei hinta korreloi tässä taidon kanssa, Tolvanen toteaa.

. Myös syyteneuvottelun lisääminen ja hovioikeuksien keskittyminen nykyistä useammin pelkästään riidanalaisiin kohtiin supistaisivat käsittelyn laajuutta.

. – Äärimmäinen keino on siirtyä yleiseurooppalaiseen malliin, jossa kaikki todistelu otetaan vastaan käräjäoikeudessa ja ylemmät oikeusasteet keskittyvät vain oikeudellisten riitakysymysten arviointiin. Se laskisi oikeudenkäynnin kokonaiskustannuksia kolmanneksella, Fredman sanoo.

. – Lisäksi voitaisiin harkita juttukohtaista kattoa esimerkiksi rikostyyppien ja rikosten vakavuuden mukaan. Katon ylittävä summa jäisi aina omaksi vahingoksi, Tolvanen ehdottaa.

. Fakta: Julkinen oikeusapu . – Julkinen oikeusapu on osittain tai kokonaan valtion varoista maksettavaa, yksityishenkilölle annettavaa apua oikeudellisten asioiden hoitoon.

. – Omavastuuseen vaikuttavat hakijan käyttövarat pakollisten menojen jälkeen.

. – Oikeusavun tuntipalkkio on 110 euroa, kun vapailla asianajajien arvonlisäverollinen keskimääräinen tuntiveloitus on 200–300 euroa.

. – Törkeästä rikoksesta epäillyillä on oikeus saada itselleen puolustaja riippumatta taloudellisesta asemasta.

. – Kun tuomioistuin määrää puolustajan, tämän tuntipalkkio 110 euroa.

. – Jos syyte hylätään tai syytetty on oikeutettu oikeusapuun, puolustajan palkkion maksaa valtio. Muussa tapauksessa tuomittu joutuu korvaamaan palkkion valtiolle.

. Rebekka Härkönen

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Rikosoikeuskulujen paisuminen uhkaa jo syytettyjen oikeusturvaa – Oikeusoppineet: Pelko jättilaskusta voi johtaa jopa vääriin tunnustuksiin

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Rikosoikeuskulujen paisuminen uhkaa jo syytettyjen oikeusturvaa – Oikeusoppineet: Pelko jättilaskusta voi johtaa jopa vääriin tunnustuksiin

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje