Ruotsi hamuaa yhä määrätietoisemmin suuria datakeskuksia maaperälleen Suomen ja muiden naapurimaiden nenän edestä.
Tukholmassa lanseerattiin viime viikolla datakeskusten houkuttelemiseksi kunnianhimoinen ohjelma, jossa on mukana myös suomalainen valtionyhtiö Fortum.
Ohjelmassa datakeskuksille tarjotaan valmiita sijoituspaikkoja Tukholmasta. Fortumin ja Tukholman kaupungin omistama Fortum Värme lupaa ostaa datakeskuksilta niiden jäähdytyksessä syntyvän hukkalämmön, joka muuten jäisi hyödyntämättä.
Hukkalämpö käytetään Tukholman lämmittämiseen. Fortum Värmen mukaan jopa kymmenesosa Ruotsin pääkaupungin lämmitystarpeesta voitaisiin kattaa datakeskusten hukkalämmöllä. Fortum Värme tarjoaa datakeskuksille tarvittaessa jäähdytyspalvelua vastineeksi ostamastaan hukkalämmöstä.
Hukkalämpöä kierrättämällä saadaan vähennettyä energiantuotannon ilmastopäästöjä. Tukholma tähtää hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2040 mennessä.
Ruotsi laski vuodenvaihteessa datakeskusten sähköveron alimmalle EU:n sallimalle tasolle. Stockholm Data Parks -ohjelman mukaan datakeskukset maksavat Ruotsissa nyt vähemmän sähköveroa kuin missään muualla EU:ssa.
Suomessa datakeskusten sähkövero on nyt noin 14 kertaa korkeampi kuin Ruotsissa. EK:n asiantuntija Kati Ruohomäki laski Lännen Medialle aiemmin, että esimerkiksi 10 megawatin konesali joutuu maksamaan Suomessa yli 500 000 euroa enemmän sähköveroa vuosittain Ruotsiin verrattuna. Ero on merkittävä, kun maat kilpailevat konesali-investoinneista.
Stockholm Data Parks -ohjelmassa ovat mukana myös investointien edistämisorganisaatio Invest Stockholm, sähköverkkoyhtiö Ellevio ja Tukholman kaupungin omistama tietoverkkoyhtiö Stokab. Tukholmassa on jo ainakin neljä datakeskusta, joiden hukkalämpö otetaan talteen tukholmalaisia lämmittämään.
Suomessa datakeskusten hukkalämpöä hyödynnetään ainakin Espoossa, missä Tiedon ja Elisan konesalien lämpö riittää noin 1 000 omakotitalon lämmittämiseen. Kun Soneran datakeskus valmistuu Helsingin Pitäjänmäkeen ja sen hukkalämpö aletaan ottaa talteen vuonna 2019, noin kymmenesosa Espoon kaukolämmöntarpeesta voidaan kattaa datakeskusten hukkalämmöllä.
HENRIPEKKA KALLIO / LÄNNEN MEDIA