Sähkönmuruja jauhetaan vaelluskalojen selkänahasta – Hallitusohjelman kalamiljoonat voivat kuitenkin harventaa pienten vesivoimaloiden verkostoa

Vaalea rakennus näkyy Nelostielle. Seinää koristaa kunnan vaakuna, jossa siialla on sarvet.

. Globaalit trendit ovat jo aiemmin rantautuneet Suomen pohjoiseen kolkkaan kiinalaisturistien ja käsityökahvilan vegaanitarjonnan muodossa.

. Seuraavaksi moderni maailma saattaa tehdä padosta museon.

. Kirakkakönkään vesivoimala on Suomen pohjoisin. Energiayhtiön historiikissa kerrotaan, kuinka alueella oli 65 vuotta sitten yhteensä 30 kotitalousliettä, 145 pienoisliettä ja keittolevyä sekä yksi hiustenkuivain.

. Syksyllä Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine lähtee Helsinkiin keskustelemaan voimalan tulevaisuudesta – tai tarkemmin ottaen siitä, ettei sitä ehkä ole.

. Pienen vesivoimalan lopettaminen voi olla talouden ja ympäristön näkökulmasta järkevintä nykymaailmassa, paikallisen energiayhtiön toimitusjohtaja Timo Jokinen sanoi Ylelle heinäkuussa.

. Eivätkä inarilaiset ole ainoita, jotka miettivät pienten vesivoimalaitostensa tulevaisuutta.

. Hallitusohjelmassa potti vaelluskaloille . 18 miljoonaa euroa. Sen verran hallitusohjelmassa osoitettiin rahaa kaloja varten.

. Rahansaajat eivät ole mitä tahansa sinttejä, vaan vaelluskaloja.

. Romanttisilta kulkureilta kuulostavat eväkkäät viettävät ikävaiheitaan eri vesistöissä – vähän kuin ne juhlapuheiden maakuntien asukkaat, jotka käyvät opiskelemassa ja tekemässä työuraa toisaalla, kunnes palaavat kotiseuduilleen.

. Kalastuslaissa vaelluskaloilla tarkoitetaan äärimmäisen uhanalaista järvilohta, meritaimenta ja ankeriasta sekä erittäin uhanalaista Perämeren lohta, vaellussiikaa sekä järvitaimenta.

. Voimalaitokset merkittävin syy vaelluskalakatoon . Äärimmäisen. Erittäin. Uhanalainen. Voimakkaat sanat on helppo sivuuttaa, mutta patoa ei.

. Kalojen kohtaloksi on koitunut ympäristön muuttuminen eli jokien valjastaminen vesivoiman tuotantoon viime vuosisadalla. Voimalaitospadot estivät vaeltajien kulun yläjuoksuun: Kirakkakönkäällä taimenen, siian ja harjuksen.

. – Voimalaitosten rakentaminen on merkittävin syy vaelluskalakantojen heikkoon happeen, sanoo kalabiologian dosentti ja Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Teppo Vehanen .

. Nyt uusi hallitusohjelmakin huomioi kalat tukemalla esimerkiksi vaellusesteiden purkamista. Samalla lähes neljännes Suomen vesivoimaloista siirtyy ympäristövelvoitteiden piiriin.

. Se vaikuttaa väistämättä energiantuotantoon.

. Suurin osa vesivoimaloista pieniä . – Suomessa on valtavasti vähän tuottavia vesivoimaloita.

. Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Jouni Tammi toteaa asian arkisesti.

. Vaellusesteet voivat viitata kaikenlaisiin patoihin ja vesirakennelmiin, joita maassamme on yli 4 000. Sähköä tuottavia voimalaitospatoja niistä on noin 220.

. Vuonna 2017 julkaistun Varsinais-Suomen ELY-keskuksen selvityksen mukaan pienehköjä, korkeintaan 5 megawatin vesivoimalaitoksia on yhteensä reilut 150.

. Se tarkoittaa kahta kolmannesta kaikista maan vesivoimalaitoksista. Vesivoimasta ne kuitenkin tuottavat vain 5 prosenttia. Suomalaisesta energiantuotannosta vesivoiman osuus on 10–20 prosentin luokkaa.

. Tammi puhuu kaikkein pienimmistä vesivoiman tuotantopaikoista minivoimalaitoksina. Alle yhden megawatin vesivoimalaitoksia on noin 40 prosenttia, mutta niiden osuus suomalaisen vesivoiman kokonaismäärästä on prosentin luokkaa.

. Yhden megawatin laitoksiin kuuluu myös Kirakkaköngäs.

. Pitkät luvat, vajaat velvoitteet . Tammen mukaan voimalaitosten suurta määrää selittävät osaltaan niiden pysyvät luvat. Monessa maassa luvat ovat määräaikaisia, minkä jälkeen niitä on pitänyt uusia.

. – Suomessa tilanne on eri, kun luvat ovat periaatteessa ikuisia, hän sanoo.

. Pienistä voimaloista kolmannekselle eli 50:lle ei ole määrätty kalatalousvelvoitteita eli pakollisia hyvityksiä kalakannoille aiheutuneista haitoista.

. Kalojen oikeuksia edistetään kansallisella kalatiestrategialla, jossa eväkkäille on tehty erilaisia kulkuväyliä, jotta ne voisivat jatkaa matkaansa. Takautuvasti velvoitteita ei kuitenkaan ole voitu antaa.

. Eivätkä kalatietkään tuo autuutta. Luonnonvarakeskuksen tutkimusraportissa vuodelta 2018 todetaan, että kalateiden toimivuuden seuranta on ollut puutteellista.

. Tuki päästöttömälle sähköntuotannolle . Mies puhelimessa kuulostaa huolestuneelta.

. – Onhan sinulle selvää, että vesivoiman määrä maailmalla kasvaa, ei vähene?

. Ääni kuuluu alan edunvalvojalle, Energiateollisuus ry:n energiantuotantoyksikön johtaja Jari Kostamalle . Hän on aloittanut puhelun kertomalla vesivoiman uusiutuvuudesta, ympäristöystävällisyydestä ja roolista energiajärjestelmässä.

. Kostama nostaa esille tuulivoiman nopean kasvun sekä perusluonteen: sähköä saadaan vain silloin, kun tuulee. Siksi sen oheen tarvitaan niin sanottua säätövoimaa, jota tehdään erityisesti vesivoimalla.

. – Me tarvitsemme sen säätövoiman, jotta voimme rakentaa lisää päästötöntä sähköntuotantoa, hän korostaa.

. Pienvesivoimaloiden rooli pieni . Sitä Kostama ei mainitse, että pienten vesivoimaloiden rooli säätövoiman tuotannossa on usein merkityksetön. Sen sijaan hän huomauttaa, että vesivoimalaitosten purkaminen heikentäisi energiatilannetta ilmastonäkökulmasta.

. Väitettä hän perustelee sillä, ettei voida olla varmoja siitä, että vesivoimaa ei korvattaisi vähemmän ympäristöystävällisellä energialla.

. Vaelluskalojen nykyolosuhteet Kostama kuitenkin tunnustaa.

. – Se on tärkeä näkökulma, mutta ei ainoa.

. Puheena pienet voimalat, ei suuret . Näkyvillä vaelluskalojen asiat ovat kuitenkin olleet. Siitä voi kiittää suomalaista Hollywood-näyttelijää.

. Jasper Pääkkösestä on viime vuosina tullut äänekäs kala-aktivisti. Viisi vuotta sitten hän toi Suomeen amerikkalaisen Damnation-dokumenttielokuvan. Nimi on sanaleikki, joka tarkoittaa lukutavasta riippuen joko patojen maata tai kadotusta.

. Nyt Pääkkönen tekee elokuvan ohjaajan ja kuvaajan kanssa samankaltaista dokumenttia Pohjois-Euroopassa. Kemijoki Oy:n johto on jo kieltäytynyt antamasta haastattelua.

. Energiateollisuuden Jari Kostaman mukaan Pääkkönen keskittyy liikaa yhteen näkökulmaan. Pääkkösen mukaan Kostama johtaa tarkoituksella harhaan nostamalla esiin isot vesivoimalaitokset, kun puhe on pienistä.

. Pääkkösellä ei ratkaisua isojen voimaloiden korvikkeeksi . Mutta myös Suomen tunnetuin pienten vesivoimalaitosten vastustaja haluaa etäännyttää itsensä keskustelusta, kun puhe siirtyy voimalajätteihin.

. Pääkkönenkään ei tiedä, kuinka säätövoima korvattaisiin, jos sitä ei saataisi isoista vesivoimalaitoksista.

. – Minulla ei ole ratkaisua siihen, miten menetetty sähkö korvattaisiin, jos Kemijoen patoja alettaisiin purkaa huomenna.

. Tuohtuneelta hän kuitenkin kuulostaa puhuessaan sitä, kuinka Oulujoen voimalaitosarkkitehtuuria pyritään saamaan maailmanperintökohteiden listalle. Hän puhuu padoista betonihökötyksinä, vertaa niitä hiilikasoihin ja visioi vesivoimavastaisuuden kasvua.

. – Vesivoima nauttii aivan erityistä suojeluasemaa Suomessa. Minun näkemykseni mukaan se ei tule jatkumaan enää pitkään.

. Voimalaitospurkuja korkeintaan muutamakymmentä . Maa- ja metsätalousministeriön Jouni Tammen mukaan moni vesivoimala on tuotoiltaan "niin onnettoman pieni", että uudet velvoitteet veisivät talouden miinukselle.

. Samaa sanoo Suomen ympäristökeskuksen patopurkuja kartoittavaan hankkeeseen osallistunut Jukka Jormola .

. – Jossain tapauksessa uudet vaatimukset tulevat niin kalliiksi, että padon purkaminen tulee kannattavammaksi.

. Tämäntyyppinen tilanne oli Tammen mukaan esimerkiksi Etelä-Karjalan Hiitolanjoella, jossa heinäkuussa syntyi esisopimus kolmen voimalapadon purkamisesta. Lisäksi esillä on ollut Jyväskylän Tourujoen, Vantaan Tikkurilankosken ja Helsingin Vanhankaupunginkosken voimalaitospatojen purkaminen.

. Jormolan mukaan on selvää, että hallitusohjelman kirjaukset tarkoittavat voimalaitosten purkamista. Tammi arvioi, että pitkällä aikavälillä vaikutus voisi olla muutamasta muutamaan kymmeneen.

. Porkkanana on hallitusohjelmassa varattu rahasumma, mutta sitä varten voimalaitoksella pitää olla selvä vaikutus kalakantoihin.

. – Mikä tahansa voimala ei voi nousta ehdolle. Jos alueella ei ole selkeää kalatalousintressiä, se on heikko lähtökohta, Tammi sanoo.

. Karvalakkilähetystön kalakorvauksista monimuotoisuuskeskusteluun . Väkivallan historiaa. Yhteiskunnan raskas kipupiste.

. Itä-Suomen yliopiston maantieteen dosentti Tero Mustonen vie keskustelun pois energiayhtiöiden tavasta puhua puhtaasta energiasta

. Voimakkaita ilmauksia käyttävä Mustonen työskentelee pääkirjoittajana kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportissa. Lisäksi hän on sivutoiminen kalastaja, joka puhuu sivulauseissa Kemijoen patojen purkamisesta tai Iijoen ennallistamisesta.

. Heinäkuussa hän palasi Yhdysvalloista Elwha-joelta, jossa on toteutettu maailman suurin patopurku.

. Mustonen puhuu Suomesta maana, joka nojaa jokien varsiin syntyneeseen asutushistoriaan ja talouselämään. Sitten joet valjastettiin teollisuuden käyttöön.

. – Viimeisen 50 vuoden aikana tehtiin täydellinen haltuunotto, jossa menetettiin se kulttuuri ja luonto. Se on jättänyt raskaan iskun.

. Karvalakkilähetystö vaati 40 vuotta sitten eduskunnassa kalakorvauksia Kemijoen voimalaitosten jäljiltä. Nyt esillä on ollut luonnon monimuotoisuuden katoaminen laajemmin, kuten lajikatoa kuvaava Punainen kirja.

. Myös ministeriön Tammi aprikoi, että Suomi oli kovimpina vesirakentamisen vuosina takapajula vaelluskalakysymyksissä. Syynä on hänen mukaansa ollut sotien jälkeinen yhteiskunnallinen tilanne.

. – Vaikka ympäristöasioista tiedettiinkin, ei ääntä saanut kuuluviin.

. Kannatusta sekä vesivoiman lisäämiselle että pienvoimaloiden purkamiselle . Energiateollisuuden Kostama myötäilee puhelimessa varovasti. Harventamisen varaa voi olla, kalatalousvelvoitteitakaan he "eivät kauheasti" vastusta.

. – Tänä päivänä on aika erikoista, että laitoksessa ei ole otettu kala-asioita millään tavalla huomioon. Siinä mielessä saattaa olla paikallaan päivittää tämä vastaamaan nykykriteereitä.

. Luonnonsuojelujärjestö WWF:n teettämän kyselyn mukaan 70 prosenttia suomalaisista kannattaisi energiantuotannoltaan merkityksettömien vesivoimaloiden purkamista.

. Kostama ottaa esille edunvalvontajärjestön oman tutkimuksen, vuosittaisen energia-asennekyselyn. Siinä ainoastaan tuuli- ja aurinkovoima menevät suosiossa vesivoiman edelle.

. – Vesivoimalla on itse asiassa aika laaja tuki, Kostama sanoo.

. Niin laaja, että jopa Energiateollisuuden viestintäpäällikkö oli ennen työsuhdettaan tehnyt aloitteen Vanhankaupunginkosken padon purkamisesta Helsingissä. Kostama nauraa.