Britannian uudistettu EU-sopimus julkistetaan tänään, ja britit äänestänevät EU-jäsenyydestään jo kesäkuussa. Uusi sopimus muuttaa kaikkien maiden asemaa: kansallisten parlamenttien enemmistö voi estää EU-lakien täytäntöönpanon. Myös brittien vaatima maahanmuuttajille myönnettävien sosiaalitukien hätäjarru koskee kaikkia maita, jos niiden sosiaalipalvelut ylikuormittuvat.
Myöhään maanantai-iltana päättyneiden neuvottelujen jälkeen Eurooppa-neuvoston presidentti Donald Tusk lupasi esittää brittien uuden sopimusluonnoksen tänään. Se on tarkoitus hyväksyä kahden viikon kuluttua pidettävässä EU-huippukokouksessa.
Brittien neljästä vaatimuksesta vaikein koskee maahanmuuttajien sosiaaliturvan rajoituksia. Siihen on tulossa hätäjarru, joka mahdollistaa EU-muuttajien tukileikkaukset, jos maa pystyy osoittamaan, että muutto on ajanut sosiaalipalvelut kriisiin. Hätäjarru perustuu EU-muuttoon, eikä eurooppalaisten siirtolaisten asemaan voi puuttua esimerkiksi Lähi-idän pakolaisvirran perusteella.
Pääministeri David Cameronilla on nyt kaksi viikkoa aikaa saada Itä-Euroopan maat sopimuksen taakse. Britanniaan on viime vuosina muuttanut runsaasti väkeä Puolasta, Unkarista, Tsekin tasavallasta ja Slovakiasta. Näiden maiden hallitukset vastustavat muuttajien sosiaaliturvan rajoituksia.
Britannia olisi halunnut pysyviä muutoksia sosiaaliturvaan, ja sille on myönnytys suostua kertakayttöiseen hätäjarruun. Toinen myönnytys on, että hätäjarrun käyttöön tarvitaan EU-kumppaneiden hyväksyntä.
Pienille lisäpainoa Britannia vaati neuvotteluissaan myös kansallisille parlamenteille lisää valtaa, mahdollisuutta pysyä yhdentymiskehityksen ulkopuolella ja euron ulkopuolella olevien maiden aseman turvaamista. Se ei saa haluamaansa veto-oikeutta talouspäätöksiin – sellaista ei ole euromaillakaan – mutta se voinee tulevaisuudessa vaatia päätösten lisäkäsittelyä.
Sopimusluonnoksen mukaan kansallisten parlamenttien enemmistö voi estää EU-lakien täytäntöönpanon. Tämä "punainen kortti" antaa pienille maille yhtä paljon painoarvoa kuin suurillekin.
Nykyisessä "keltaisen kortin" järjestelmässä kansalliset parlamentit voivat vaatia komissiolta vastauksia huolenaiheisiinsa, mutta ne eivät voi kokonaan tyrmätä tulevia lakeja.
ANNA MÅRD, LONTOO / LÄNNEN MEDIA