Marjastajat hieraisivat silmiään: Suppilonnevaa hakataan ja raivataan - ”Luonnonmukaistaminen on tuhonnut kaiken metsän kasvun käsitellyltä alueelta.”

Marjastajat ja muut metsissä kulkijat ovat hieraisseet silmiään, kun ovat osuneet Suppelonnevan ojitetun alueen metsänhakkuisiin. Yksi heistä on lapualainen Hermanni Sippola, joka tuntee alueen vuosikymmenien takaa. Hän on pöyristynyt näkemästään.

. – Luonnonmukaistaminen on tuhonnut kaiken metsän kasvun käsitellyltä alueelta, hän toteaa mutaisesta näystä.

. Metsän raivauksen jäljet aiheuttavat ristiriitaisia tuntemuksia. Sippola pukee ne sanoiksi.

. – Minä näen tämän toimen järjen vastaiseksi. Jos yksityinen korjaisi näin puuta, luontoihmiset kutsuisivat sitä raiskaukseksi, mutta kun Metsähallituksen väki toteuttaa Natura-hanketta, sitä kutsutaan luonnonmukaistamiseksi.

. Metsän hakkuuta on toteutettu Lapuan Tuomiokirkkoseurakunnan entisillä mailla, jotka lunastettiin osaksi Suppelonnevan Natura-aluetta. Sippolan mukaan alueen ojituksilla työllistettiin ihmisiä jo 1930-luvulla, jolloin elettiin pula-aikoja.

. – Seurakunta toteutti suunnitelmallista kasvatusta metsissään, ja puiden myynnillä on hoidettu myös seurakunnan taloutta.

. Sippolan silmissä kaikki tehty työ valuu nyt hukkaan.

. – Läheinen metson soidinpaikkakin kärsii tästä raivauksesta. Harvinaiseksi käyneitä riekkojakin on alueella nähty.

. Sippolan mielestä ennallistamiseksi olisi riittänyt se, että metsän olisi annettu olla nykyisellään.

. – Vanhat ojat ovat enää matalia. Turha niitä on lähteä erikseen vielä tukkimaan.

. Sippolan käsityksen mukaan hiiltä sitovan kasvavan metsän sijaan raivauksella ja suo kuralle rompimalla aiheutettiin hiilipommi.

. Suppelonnevan ennallistamisesta vastaa Metsähallitus. Suunnittelija Jouni Elosen mukaan kyse on maan kattavasta Hydrologia-LIFE-hankkeesta. Sillä pyritään soiden, purojen ja lintuvesien turvaamiseen Natura-alueilla 103 kohteessa vuosien 2017-2023 aikana. Soita niistä on reilusti puolen sataa.

. Suppelonnevan Natura-alueen ennallistamistyön lähtökohtana ovat ilmakuvat ennen kuin ihmisen ojitustoimet ehtivät vaikuttaa suon tilaan. Vanhoja kuvia verrataan uusiin ilmakuviin.

. – Vanhan kuvan mukaan suoalueet ovat olleet ennen ojitusta puuttomia tai hyvin vähäpuustoisia, Elonen toteaa.

. Puustoa Suppelonnevan ojitetulle itäosalle on syntynyt epätasaisesti.

. – Valtaosa alueen ojituksista on ollut selvästi metsätaloudellisessa mielessä turhia, yli sata hehtaaria kahdesta sadasta, Elonen laskee, eikä Suppelonneva ole tässä ainutlaatuinen.

. – Monella suolla vesitalous on pilattu, mutta ei ole saatu mitään aikaiseksi, hän toteaa metsittämispyrkimyksistä.

. Elonen tähdentää, että soiden ennallistamisen lähtökohtana ovat ekologiset ja biologiset perusteet. Madaltuneet ja osaksi jopa tukkeutuneet ojat johtavat yhä vettä pois suolta. Niiden umpeen kasvamiseen ei voi luottaa. Elosen mukaan metsähakkuut jatkuvat ensi talvena.

. – Hakkuutöiden jälkeen tukitaan ne ojat, joiden täyttämisestä ei ole ulkopuolisille haittaa. Joitain ojia joudutaan jättämään auki.

. Elonen vertaa viime talven metsätöitä kirurgin ensimmäiseen viiltoon. Se saattaa kauhistuttaa.

. – Pääasia, että leikkaus onnistuu.

. Jari E. Hakala

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Marjastajat hieraisivat silmiään: Suppilonnevaa hakataan ja raivataan - ”Luonnonmukaistaminen on tuhonnut kaiken metsän kasvun käsitellyltä alueelta.”

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Marjastajat hieraisivat silmiään: Suppilonnevaa hakataan ja raivataan - ”Luonnonmukaistaminen on tuhonnut kaiken metsän kasvun käsitellyltä alueelta.”

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje