Tarmo Thorström kävi läpi työuupumuksen ja selätti sen kiehtovan harrastuksen avulla – Ensitreffeillä mies ei paljastanut taustaansa nyplääjänä

Se solmio oli susiruma. Solmio oli kuitenkin ensimmäinen työ, jonka Tarmo Thorström nypläsi alusta loppuun itse.

. Kravatti oli kamala muotopuoli osittain siksi, että Thorström nypläsi sen kalalangasta. Mitään muutakaan lankaa Thorström ei löytänyt kotoaan Keski-Suomen Kivijärveltä.

. Vuosi oli 2008. Thorström oli muuttanut vuodeksi tekemään luokanopettajan viransijaisuutta entiselle kotiseudulleen. Hän oli 24-vuotias, eikä töissä mennyt kovin hyvin.

. Luokassa oli erityistä tukea vaativia oppilaita. Thorström koki jäävänsä yksin. Haasteet tuntuivat isoilta nuorelle opettajalle, jonka opinnotkin olivat vielä kesken.

. Nuoren miehen elämä oli muutenkin yksitoikkoista. Oli työ, hiihto ja hiihdon jälkeinen sauna. Mitään muuta ei ollutkaan paitsi yhä synkkenevät ajatukset. Yöunien jälkeen kaikki alkoi joka päivä alusta.

. Nypläys vei ajatukset pois töistä . Kivijärvellä Thorström alkoi muistella nypläystä hiihtolenkin jälkeen saunanlauteilla.

. – Se oli hyvä pakopaikka miettiä jotakin ihan muuta.

. Thorström opiskeli Raumalla opettajaksi. Raumalla hän oli myös oppinut nypläämisen alkeet muutamaa vuotta aiemmin, kun oli ystävystynyt mestarinyplääjä Impi Alangon kanssa.

. Nypläyksen avulla hän alkoi säätää päätään uuteen asentoon.

. – Nyplääminen on tekniikkana kiehtova ja mielenkiintoinen. Se perustuu vain kahteen liikkeeseen, jolla nypylöitä siirrellään toistensa yli.

. Aluksi Thorström ei tiennyt, miten päästä alkuun. Ei ollut ketään, keneltä kysyä apua. Impi Alanko oli kuollut puolisen vuotta aiemmin.

. Ainut nypläyskauppa, jonka hän tiesi, oli Raumalla satojen kilometrien päässä.

. Thorström oli nyplännyt neljä pitsiliinaa, muttei ollut ikinä tehnyt ainuttakaan aloitusriviä itse.

. – Impi piti minua kuin kukkaa kämmenellä. Hän oli aina kiinnittänyt langat tyynyyn. Ehkä siksi, etten olisi menettänyt motivaatiotani.

. Ensin Thorström oli käynyt tutustumassa nypläämiseen Rauman pitsiviikoilla. Sen jälleen hän kävi Alangon opissa. Silloin hän ajatteli, että opettelee alkeet muttei nyplää sen enempää.

. Kun Thorström taas kävi Raumalla, hän osti oikeaa, pellavaista nypläyslankaa. Hän teki toisen kravatin. Siitä tuli jo selvästi ensimmäistä parempi.

. Pitsillä voi koristella vaikka roskiksen . Nyt Thorström on 35-vuotias luokanopettaja ja kuvataiteilija, joka tekee pitsistä vaikka mitä. Hän on nyplännyt Kekkosen muotokuvan, oman muotokuvansa, riippumaton, korvakorut, pitsinaamion ja tennistossujen koristeet.

. Lisäksi Vanhan Rauman kaduilla on yli 160 katukiveä, joihin on maalattu Thorströmin suunnittelema pitsikuvio spraymaalilla.

. Pariin puistonpenkkiin Thorström on maalannut kaupungin viheryksikön kanssa pitsikuvion. Myös seitsemän kaupungin roskakoria on saanut teipatun pitsireunuksen.

. – Tekniikka on toissijaista, sisältö on tärkeintä, Thorström määrittelee.

. Materiaaliksi käyvät valo, maalit, graffiti, teippi, lanka tai vaikkapa hevosen häntäjouhet.

. Modernin nypläyksen taitajana Thorström ei ole suinkaan ainoa laatuaan. Vuoden 2010 pitsiviikoilla kuvataitelija Marko Suomi esimerkiksi uudisti perinteitä penistä esittävillä pitseillään.

. Aluksi Thorström oli toki paikallinen erikoisuus, koska oli nuori, kaljupäinen, nypläävä mies. Muualla ei ollut juuri perinteitä, joita rikkoa. Siksi vastustus saattoi Thorströmin mukaan olla suurinta Raumalla, koska siellä nypläyksellä on vuosisataiset perinteet.

. – Nyplääjänä en mahtunut stereotyyppiseen muottiin, Thorström toteaa.

. Enää juuri kukaan ei ihmettele saati tule kommentoimaan nypläämistä "mummojen hommaksi".

. Raumalla mies ja nyplääminen ovat sitä paitsi kuuluneet yhteen iät ja ajat. Thorström muistuttaa, että jo 1700-luvulla merimiehet nypläsivät talvisin muiden puhdetöiden ohessa.

. Ensitreffeillä ei puhuttu nypläyksestä . Nypylöille Thorström on tosiaan antanut kyytiä. Hän on nyplännyt junassa ja bussissa. Hän on nyplännyt myös Rauman jokakesäisillä pitsiviikoilla julkisissa tiloissa, kuten puistonpenkillä. Matkamessuilla Thorström on nyplännyt Rauman osaston "turistitäkynä".

. – Silloin olen huomannut, että joidenkin ihmisten mielikuvat nypläämisestä ovat vieläkin museaalisessa tilassa. Moni on sanonut minulle, että mielikuvani muuttuivat aivan täysin, Thorström kertoo.

. Thorström kokee onnistumisen elämyksiä aina, "jos onnistuu laajentamaan jonkun maailmankuvaa ilman LSD:tä".

. Aina Thorström ei kuitenkaan heti aluksi paljasta taustaansa nyplääjänä. Ensitreffeillä vaimonsa kanssa Thorström piti nypylät visusti vakan alla.

. – En halunnut, että ennakkotiedot johtavat mielikuvia johonkin tiettyyn suuntaan, Thorström naurahtaa.

. Työuupumus ja masennus johtivat rahaongelmiin . Kun lukuvuosi opettajan viransijaisena Kivijärvellä oli lopuillaan, Thorströmin hiihtokunto oli parempi kuin koskaan. Henkisesti hän oli pohjalla. Työuupumus ja masennus olivat johtaneet rahavaikeuksiin. Voimat eivät tahtoneet riittää edes arkisiin rutiineihin, kuten laskujen maksamiseen.

. Thorström koki epäonnistuneensa opettajana. Hän keskeytti opintonsa.

. – Totesin, että tämä ei ole nähtävästi minun alani. Menin rautakauppaan myyjäksi, Thorström kertaa.

. Kun Thorström alkoi työskennellä rautakaupassa, hän sai elämänsä taas pikku hiljaa raiteilleen. Parasta oli se, ettei työ seurannut enää kotiin. Työt loppuivat, kun painoi oven takanaan kiinni.

. – Pystyin kokemaan, etten olekaan ehkä ihan täysin paska.

. Vajaan puolen vuoden päästä Thorström totesi, että halua sittenkin työn, jolla on jokin henkilökohtainen merkitys.

. Opettajaopinnot olivat jo niin pitkällä, että Thorström päätti suorittaa tutkinnon.

. Lopulta Thorström pääsi myös terapiaan, jonka tarpeessa olisi ollut jo pari vuotta aiemmin. Tapahtui jotakin muutakin: Thorström sai vuoden viransijaisuuden Rauman lyseosta. Se vuosi oli ehkä paras koskaan.

. – Se vuosi palautti uskoa omaan opettajuuteen.

. Opettajana Pietarissa . Lukuvuoden 2017–2018 Thorström toimi luokanopettajana Pietarin suomalaisessa koulussa Venäjällä. Sinne hän suuntaa myös ensi lukuvuodeksi.

. Thorström toteaa, että vakituiset opettajantyöt ovat tiukassa Rauman ja Turun seudulla. Varsinkin, jos on pyhittänyt työurastaan yhden kokonaisen vuoden pitsille apurahataiteilijana.

. Sen vuoksi hän päätti, että lähtee vaikka Lappiin, jos tarve vaatii.

. Kun Pietarin suomalaiseen kouluun haettiin luokanopettajaa, joka opettaa myös käsitöitä, Thorström tajusi, että paikka on kuin hänelle luotu.

. Kaiken lisäksi tulevana lukuvuonna hän voi työskennellä Pietarissa puolipäiväisesti. Aikaa ja energia riittää myös pitsiprojekteihin.

. – Kun ne työtkin haluaa kuitenkin tehdä hyvin.

. Tekniikka on hyvin yksinkertainen . Pitsinnyplääjänä Thorström on edistynyt pidemmälle kuin olisi koskaan osannut kuvitella. Hänen kirjansa Moderni pitsinnypläys julkaistaan pian. Takana on monen vuoden työ. Thorström kuvaileekin kirjaansa "Iisakin kirkoksi".

. Kirjassa opastetaan muun muassa, miten voi nyplätä ihkaoman Kekkosen muotokuvan.

. Thorströmillä ei ollut opaskirjoja tukenaan, kun hän alkoi tosissaan nyplätä.

. – Ehkä se oli vain onni. Mulle jäi nälkä selvittää itse. Minusta on tylsää, jos joku kertoo suoraan, miten asiat ovat, Thorström pohtii.

. Thorströmin mukaan nypläystekniikka on lopulta äärimmäisen yksinkertaista. Sitä voi verrata tietokoneiden binäärijärjestelmään: tietokoneiden toiminta perustuu nolliin ja ykkösiin. Kyse on vain siitä, mihin järjestykseen numerot laitetaan.

. Liinoja Thorström ei halunnut tehdä . Miksi Thorström sitten päätyi keskisuomalaisen saunan lauteilla juuri kravattiin? Vastaus piilee pitsin historiassa. Aikojen alussa ei ollut pitsiliinoja.

. Niitä Thorström ei olisi halunnut tehdä enää yhtään enempää. Sen sijaan hän mietti, mitä nypläisi itselleen.

. – Nypläys alkoi muodista. Rikas ylhäisö, erityisesti hallitsijamiehet, käyttivät pitsiä pukeutumisessa Italiassa, Thorström kertoo.

. Kravattiin Thorström päätyi, koska sitä ei juuri tarvitse pestä eikä se altistu kulutukselle.

. – Lisäksi solmio on oleellinen osa juhlapukeutumista.

. Rauman pitsiviikot 20.-28.6.

. Tarmo Thorström: Moderni pitsinnypläys, Otava, julkaistaan 20.7.

. Kuka? Tarmo Thorström . Ikä: 35.

. Koulutus: Kasvatustiedeiden maisteri, erikoistunut teatteriin ja draamaan sekä laaja-alaisesti käsitöihin.

. Ammatti: Luokanopettaja Pietarin suomalaisessa koulussa, kuvataiteilija.

. Perhe: Vaimo.

. Harrastukset: Lukeminen, luonnossa liikkuminen, teatteri.

. Muuta, mitä: Vietti kesälomaa telttaillen vaimonsa kanssa Norjassa ja Ruotsissa. Telttailukausi avattiin toukokuussa lumisateessa Virossa.

. Päivi Ojanperä

Fri, 8/19

Kirjaudu sisään

Fri, 8/19

Tarmo Thorström kävi läpi työuupumuksen ja selätti sen kiehtovan harrastuksen avulla – Ensitreffeillä mies ei paljastanut taustaansa nyplääjänä

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin