Terrorismin uhka-arvion muutos ei aiheuta Suomessa suoraan näkyviä muutoksia esimerkiksi poliisin aseistukseen tai varautumiseen, kertoo Suojelupoliisin (Supo) viestintäpäällikkö Jyri Rantala.
Suomessa ei siis ole sovittu automaattisista toimista uhka-arvion korottamisen varalle. Lisäksi maassa uhkaa arvioidaan pelkästään sanallisesti eikä valmiin portaittaisen arviointiasteikon mukaan, kuten monessa EU-maassa.
– Ei ole sellaista sapluunaa, että millä tavalla tilanteessa toimitaan. Tämä johtuu siitä, että konkreettisia iskusuunnitelmia ei toistaiseksi ole Suomessa ollut, Rantala kertoo Lännen Medialle.
Eri valtioilla on erilaiset tavat hyödyntää omien tiedustelu- ja poliisiorganisaatioidensa tuottamia arvioita terroristisen iskun uhasta. Esimerkiksi Britanniassa tiedustelupalvelu MI5 muutti kansainvälistä terrorismia koskevan uhka-arvion korkeimpaan mahdolliseen "kriittinen"-luokkaan Manchesterin pommi-iskun jälkeen tiistaina.
Maanantai-iltana Manchesterissa tehtiin itsemurhapommi-isku popmuusikko Ariana Granden konsertissa. Iskussa on kuollut ainakin 22 ja 59 loukkaantunut.
Britanniassa "kriittinen"-taso tarkoittaa MI5:n mukaan, että turvallisuusviranomaiset epäilevät terrori-iskun tapahtuvan todennäköisesti ja lähiaikoina.
Järjestelmän tarkoitus on kohottaa viranomaisten valmiutta estää isku, ja Rantala arvioi, että Britanniassa uhkatason nosto johtaa konkreettisiin muutoksiin esimerkiksi poliisin toimintaan ennalta sovittujen ohjeiden mukaisesti. Ennalta sovittuja toimia on käytössä maissa, joilla on Suomea synkempi historia terrori-iskujen kanssa.
– Ainakin Yhdysvalloissa on ollut pitkään se, että uhkatasot on kytketty muun viranomaiskentän toimintaan, hän sanoo.
Rantalan mukaan Yhdysvalloissa uhkatason nosto vaikuttaa suoraan poliisin aseistukseen sekä näkyvän partioinnin määrään.
Suomessa Supon laatimaa terrorismin uhka-arviota käytetään poliisin turvallisuussuunnitelmien pohjana, ja se vaikuttaa välillisesti esimerkiksi yleisötilaisuuksien turvallisuuteen. Käytännössä, jos uhka-arviota nostettaisiin, se näkyisi Rantalan mukaan esimerkiksi massatapahtumien turvallisuusjärjestelyissä.
Se, tarvitaanko Suomessa vastaavaa automaattista järjestelmää terrorismin ehkäisyä varten, vaatisi laajempaa keskustelua hallinnonalan sisällä, arvioi Rantala.
Suomessa terrorismin uhkan historia on Rantalan mukaan niin lyhyt, ettei muiden maiden kaltaisia automaattisia ohjeistuksia ole muodostunut.
– Vasta kesällä 2014 terrorismin uhka-arviota nostettiin Suomessa, ja sitä ennen uhka oli käytännössä katsoen olematon, Rantala kertoo.
Edellisen kerran Supo nosti terrorismin uhka-arviota Suomessa marraskuussa 2015. Nykyisen uhka-arvion mukaan yksittäisen terroristisen iskun uhka on Suomessa kohonnut, vaikka suunnitelmallisten iskujen uhka on matala.
Suojelupoliisi ilmoitti tiistaina, ettei uhka-arviota ole tarpeen muuttaa Manchesterin iskun seurauksena.
– Tätä arvioidaan, jos ei päivittäin, niin viikoittain. Mitä enemmän maailmalla tapahtuu ja paljastuu iskusuunnitelmia, niin sitä enemmän mietimme, vastaako arviomme sen hetkistä uhkakuvaa, sanoo Rantala.
Lähimaista Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo on myös pitänyt oman uhka-arvionsa viisiportaisella asteikolla tasolla 3, eli "kohonnut". Tämä siitä huolimatta, että Tukholmassa tapahtui huhtikuussa kuorma-autoisku, jossa kuoli neljä ihmistä.
Vastaavasti Norjan turvallisuuspoliisi PST nosti huhtikuussa oman uhka-arvionsa tasolle neljä "todennäköinen" sen jälkeen, kun Oslossa purettiin kotitekoinen räjähde.
Rantala muistuttaa, ettei maiden välisiä uhka-asteikkoja voi suoraan verrata keskenään, koska perusteet arvion muuttamiseen vaihtelevat.
Rantalan mukaan uhka-arvioiden tarkoituksena on ennakoida ja ehkäistä terrori-iskuja.
Uhka-arvio muodostuu Suomessa kolmen osa-alueen pohdinnan seurauksena. Ensimmäinen on se, millaista tietoa Supo kerää omalla operatiivisella toiminnallaan. Tällä hetkellä Suojelupoliisi seuraa Suomessa noin 350 ihmistä terrori-iskujen ehkäisyn varalta.
Toiseksi uhka-arvioon vaikuttavat Rantalan mukaan terrorismin trendit maailmalla eli se, millaisia iskuja tehdään ja millä välinein.
– Terrorismi on muuttunut, esimerkiksi siinä, missä menee raja organisoinnin ja inspiroinnin välillä. Yksittäinen tekijä on voinut kysyä vaikka vain neuvoja järjestöltä pommin valmistukseen, sanoo Rantala.
Kolmas arvioon vaikuttava tekijä on se, mikä on Suomen profiili ja tunnettuus terroristissa piireissä. Jos maa tunnetaan, sinne voidaan iskeä. Suomen profiili on Rantalan mukaan noussut viime aikoina. Tämän merkkinä oli se, että suomenkielistä Isis-propagandaa on alkanut ilmestyä.
Suomi-tietouteenn on vaikuttanut Suomesta äärijärjestö Isisin riveihin lähteneet vierastaistelijat.
– Muutama on päässyt suhteellisen vaikutusvaltaisiin tehtäviin, mikä vaikutti siihen, että Suomi on tullut tunnetummaksi, hän kertoo.
MARKKU UHARI