Yhdysvaltain presidentti Donald Trump esittää budjetissaan Euroopan puolustukseen enemmän dollareita kuin edeltäjänsä Barack Obama.
Trump saapuu torstaina Brysselissä ensivierailulleen Naton päämajaan.
Maailmanpolitiikassa mikään ei enää tunnu hätkäyttävän ketään. Amerikkalaiset toimittajat kysyvät täysin vakavalla naamalla Naton pääsihteeriltä Jens Stoltenbergiltä, voivatko muut Nato-johtajat luottaa Trumpin säilyttävän liittokunnan tärkeimmät tiedustelusalaisuudet.
–Oletko huolissasi siitä, että Trump pettäisi jonkin liittokunnan jäsenen, ja aikovatko muut valtionjohtajat keskustella asiasta hänen kanssaan, Independent Journal Review’n toimittaja Erin McPike tivasi Stoltenbergiltä lehdistötilaisuudessa.
Aiemmin olisi ollut absurdia edes vihjata Yhdysvaltain presidentin saattavan kertoa Naton salaisuuksia venäläisille.
Norjalainen Stoltenberg vastasi kysymykseen asiallisesti, mikä kuvastaa Trumpin ja Naton väliseen suhteeseen yhä kohdistuvia jännitteitä.
–Tiedustelutiedon jakaminen kuuluu Naton ydintehtäviin. Olemme jakaneet tässä liitossa tietoa vuosikausien ajan. Itse asiassa olemme vauhdittamassa tiedustelutiedon jakamista, koska olemme perustaneet uuden tiedusteluosaston, Stoltenberg aloitti ja kertoi tiedustelun nousevan puheenaiheeksi valtionjohtajien illallisella.
Stoltenberg painotti olettavansa kaikkien liittolaisten pystyvän käsittelemään salaisia tietoja. Pääsihteeri torjuu epäilyt siitä, etteikö Trump olisi sitoutunut Naton 5. artiklaan eli yhteiseen puolustukseen, vaikka presidentti ei ole erikseen puhunut artiklasta.
–Presidentti Trump on selvästi lausunut vahvan tukensa Natolle. Naton ydintehtävä on yhteinen puolustus. Ilmaisemalla tukensa Natolle Trump ja hänen turvallisuustiiminsä ovat ilmaisseet vahvan tukensa 5. artiklalle.
–Puhuin hänen kanssaan kahdesti valinnan jälkeen, ja tapasimme Valkoisessa talossa, Stoltenberg korosti.
Pääsihteeri huomauttaa, että Trump esitteli tiistaina kongressille ehdotuksensa puolustusbudjetiksi.
–Trumpin hallinto esitteli budjetin, jossa se lisää 40 prosentilla Yhdysvaltojen sotilaallisen läsnäolon rahoitusta Euroopassa. Enemmän harjoituksia, kalustoa ja koulutusta ja nopeasti sijoitettavia toimituksia, aseita ja ammuksia ja enemmän investointeja infrastruktuuriin, Stoltenberg painotti.
Hänen mielestään Trumpin budjettiehdotus vahvistaa Yhdysvaltojen sitoutuneen 5. artiklaan.
Viime vuonna USA tyynnytteli Venäjän-uhasta huolestuneita eurooppalaisia liittolaisiaan ERI-ohjelmalla (European Reassurance Initiative), jonka rahoitus on tänä vuonna 3,4 miljardia dollaria.
Trump esittää ERI:lle vuodelle 2018 peräti 4,8 miljardin dollarin rahoitusta.
Nato-maiden johtajat keskustelevat torstaina rahasta.
Stoltenberg toivoo, että eurooppalaiset Nato-maat nostaisivat puolustusbudjettinsa bkt-suhteen kahteen prosenttiyksikköön vuosikymmenen kuluessa. Esimerkiksi Saksan kohdalla Nato-suosituksen täyttäminen tarkoittaisi valtavia aseinvestointeja. Euroopan talousjättiläisen puolustusbudjetti oli vuonna 2016 noin 38 miljardia euroa (1,2 prosenttia suhteessa bkt:hen).
Naton pääsihteeri painottaa, että Naton yhteiseen puolustukseen sitoutuminen on muutakin kuin rahan käyttämistä asevarusteluun.
–Iso-Britannia ja Saksa ovat taisteluosastojemme johtovaltioita Virossa ja Liettuassa. Eurooppalaiset liittolaiset eivät ole astumassa esiin pelkästään investoimalla puolustukseen vaan myös toimittamalla suorituskykyjä Naton operaatioihin, Stoltenberg sanoi.
Sanavalintojen perusteella norjalainen pääsihteeri epäilee sen mielekkyyttä, että Saksa yhtäkkiä alkaisi syytää kymmeniä miljardeja euroja lisää aseisiin.
Naton ja Venäjän välillä ei Stoltenbergin mukaan ole suunnitteilla ministeritason tapaamisia. Toistaiseksi Naton Venäjä-neuvostossa suhteita yritetään liennyttää vain suurlähettilästasolla.
Stoltenberg korostaa, että Naton läsnäolon vahvistaminen Baltiassa ja muualla itäisessä Keski-Euroopassa on seurausta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Samalla hän toivoo osapuolten pystyvän keskinäiseen dialogiin.
Lauri Nurmi