Hallituksen esitys ylioppilastutkintolaista muuttaa tutkintoa entistä enemmän yleissivistävyyttä painottavaan suuntaan. Tutkinnosta on tarkoitus tehdä myös joustavampi sekä pakollisten aineiden että tutkintokielen suhteen.
Juuri valmistunut lakiesitys lähtee nyt lausuntokierrokselle, jossa sen on tarkoitus viipyä syyskuun alkuun asti.
Myös tutkintorakenne muuttuu. Pakollisen äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen lisäksi kirjoituksissa on suoritettava kolme koetta tai koeparia joukosta, johon kuuluvat matematiikka, toinen kotimainen kieli, vieras kieli sekä vaihtoehtoisesti kaksi reaaliainetta tai yksi reaaliaine + yksi vieras kieli.
Kaikissa kokeissa on myös oppiainerajat ylittäviä tehtäviä.
Hieman samanlaisia tehtäviä on jo nykyäänkin, kertoo ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä.
–Tällä hetkellä reaalikokeissa on jo käytössä oppiainerajat ylittäviä tehtäviä. Opiskelijalle näitä tehtäviä ei ole merkitty erikseen, mutta yleisestä osaamisesta ja siitä, mitä yleissivistys tuo mukanaan, on hyötyä.
Tähkän mukaan uudenlaisia oppiainerajat ylittäviä tehtäviä voitaisiin ottaa käyttöön vasta, kun uuden opetussuunnitelman mukaan aloittavat tutkintonsa vuonna 2023.
–Silloin oleellinen kysymys on, miltä opetussuunnitelman perusteet näyttävät, ja minkälaista tukea sekä pohjaa opetussuunnitelma antaa oppiainerajat ylittävään työskentelyyn.
Esimerkiksi kieltenopiskelussa hyödynnetään jo nyt eri aihepiireihin, kuten teknologiaan ja luonnontieteisiin tai kulttuurihistoriaan liittyviä tekstejä. Matematiikan osaamista taas vaaditaan paitsi fysiikassa ja kemiassa, myös muissa aineissa, joissa tulkitaan tilastoja tai graafisia esityksiä.
Englanninkielinen yo-tutkinto on tulevaisuudessa avoin kaikille opiskelijoille, jotka suorittavat pääosan lukion tai ammatillisen tutkinnon oppimäärästä englanniksi. Ylioppilastutkintolautakunnan kannalta kyse on lähinnä tutkintotehtävien kääntämisestä englanniksi.
Joustavuutta on tarkoitus lisätä muun muassa niin, että yo-kokeita ei enää tarvitse valita pakollisiksi tai ylimääräisiksi.
–Kahden vaiheilla oleva kokelas joutuu nykyään pohtimaan etukäteen, kummassa aineessa on parempi, ja kummassa hylätyn arvosanan saaminen on suurempi riski, Tähkä kertoo.
Niinpä esimerkiksi yksittäisenä koepäivänä sairastuminen tai väärin ennakoitu suoritustaso voi nykytilanteessa estää ylioppilaslakin saamisen, vaikka pakollisiksi kelpaavia läpäistyjä kokeita olisikin suoritettuna tarpeeksi paljon.
Ylioppilastutkintolain on tarkoitus tulla voimaan samaan aikaan uuden lukiolain kanssa 1.8.2019. Esitetyt muutokset tulisivat voimaan 2021. Opetussuunnitelmaan sidoksissa olevat muutokset tulisivat voimaan 2023.
Juttua muokattu 21.6. klo 20. 45: Jutussa luki " Pakollisen äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen lisäksi kirjoituksissa on suoritettava kolme koetta tai koeparia joukosta, johon kuuluvat matematiikka, toinen kotimainen kieli, vieras kieli sekä yhtenä kokeena vaihtoehtoisesti kaksi reaaliainetta tai yksi reaaliaine + yksi vieras kieli". Lauseesta poistettu sanat "yhtenä kokeena", sillä todellisuudessa kyse on kahdesta erillisestä kokeesta.
Mikko Pulliainen