Pysäyttävät rikostilastot ja päihdepalvelujen asiakasmäärät kertovan karun totuuden kasvavasta huumeongelmasta – Päihdepalvelujen johtajalla on selvä mielipide kannabiksen laillistamisesta

63 prosenttia. Niin paljon enemmän tehtiin ilmoituksia huumausainerikoksista Vaasan kaupungissa tammi-kesäkuun aikana verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Koko Pohjanmaan poliisilaitoksen toiminta-alueella huumerikosilmoitukset lisääntyivät 34 prosenttia. Mikä valtavaa kasvua selittää?

. – Juttuja tulee aina lisää, kun valvontaa lisätään, sanoo rikoskomisario Mikko Uusimäki Pohjanmaan poliisilaitokselta.

. Poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Bo-Erik Hanses sanoo, että huumausainerikokset paljastuvat usein rattijuopumusten yhteydessä.

. – Suuri osa huumerikoksesta epäillyistä on huumeratteja. Kun huumeratti saadaan kiinni, etsintä suoritetaan autoon ja kotiin, jos vain aihetta on, Hanses sanoo.

. Tilastopiikkiä saattaa selittää myös niin sanottu Silkkitie-vyyhti, jossa huumausainerikoksista on epäiltynä yli 7 000 ihmistä ympäri Suomen.

. – Ne tapaukset on kirjattu vasta tammikuulle, joten ne näkyvät selvänä piikkinä kuluvan vuoden tilastoissa, Pohjanmaan poliisilaitoksen viestintäjohtaja Mikael Appel kertoi Ylelle alkuvuonna.

. Päihdeklinikan asiakasmäärät kasvavat . Joka tapauksessa rikostilastot vahvistavat sen, mistä on puhuttu jo pitkään: huumeiden käyttö yleistyy selvästi.

. – Myös tänä vuonna kasvu on jatkunut, vaikka huumeita on koronan vuoksi voinut olla vaikeampi saada, toteaa Irma Vuolteenaho . Hän on Seinäjoen päihdepalvelujen johtaja.

. Seinäjoen päihdeklinikan asiakkaiden yleisin tulosyy on edelleen alkoholi, mutta huumeidenkäyttäjien osuus asiakkaista lisääntyy kovaa vauhtia. Vielä vuonna 2015 päihdeklinikalle huumeet toivat 154 asiakasta. Viime vuonna vastaava luku oli 250. Samaan aikaan alkoholi tulosyynä on hiukan vähentynyt.

. Vuolteenahon mukaan tällä hetkellä erityisesti kannabiksen, bentsojen ja lääkeaineiden käyttö on lisääntynyt.

. – Lisäksi muuntohuumeita ja met-amfetamiinia liikkuu aika paljon.

. Huumeet houkuttelevat eniten nuoria aikuisia . Tilastojen mukaan suomalaisten huumeiden käyttö on yleistynyt 1990-luvulta lähtien. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi alkuvuodesta raportin , jonka mukaan erityisesti 25–34 -vuotiaiden, mutta myös sitä nuorempien huumekokeilut yleistyvät.

. – Aikaisemmin huumeongelmaiset asiakkaamme ovat painottuneet 30-, 40- ja 50-vuotiaisiin. Nyt päihdepalveluissa korostuvat myös nuoret, päihdepalvelujen johtaja Vuolteenaho kertoo.

. Vuolteenaho huokaisee syvään, kun häneltä kysytään, miksi nuorten huumeiden käyttö yleistyy.

. – Yksi iso syy on nuorten kaltoinkohtelu. Monella on taustalla esimerkiksi hyväksikäyttöä tai muita surullisia tarinoita. Tämä johtaa helposti ahdistumiseen, joka taas lisää riskiä päihdekokeiluille.

. Vuolteenahon mukaan on selvää, että sosiaalinen tilanne tai yhteiskuntaluokka eivät enää määritä sitä, kuka ajautuu huumeongelmaan.

. – Usein kysymys on vain sattumasta.

. Vuolteenahon mukaan yleistyvä huumeidenkäyttö on erityisesti muuttovoittokuntien ongelma.

. – Aina kun tulee uutta väkeä, tulee myös uutta käyttäjäkuntaa.

. Huumeita käytetään aiempaa enemmän jo yläasteikäisinä ja se näkyy myös rikostilastoissa: vuosina 2007–2009 pohjalaismaakunnissa huumausainerikoksesta epäiltiin vuosittain keskiarvollisesti 35:tä 15–17-vuotiasta. Vuosina 2017–2019 vastaava luku oli jo 89.

. "Ennaltaehkäisevää työtä tarvitaan huomattavasti nykyistä enemmän" . Irma Vuolteenaho sanoo, että Suomessa tarvitaan huomattavasti enemmän ennaltaehkäisevää työtä, jotta huumeidenkäytön yleistyminen saataisiin katkaistua.

. – Ongelma on, että ennaltaehkäisevässä työssä ei voi nähdä suoraan tuloksia. Sen takia yhteiskunnan on vaikea laittaa siihen rahaa, Vuolteenaho toteaa.

. Ennaltaehkäisevää työtä pitäisi tehdä jo kouluissa.

. – Jos meillä on järvi, eikä lapsia opeteta uimaan, niin kuka heistä huolehtii. Sama homma on huumeiden kanssa, Vuolteenaho toteaa.

. Ennaltaehkäisevän työn tuloksia on vaikea osoittaa, ja itse työ on myös Vuolteenahon mukaan hyvin haastavaa. Huumevalistukset ovat joskus johtaneet jopa lisääntyneeseen kiinnostukseen kokeilla huumeiden käyttöä.

. – Huumevalistus on taitolaji. Mutta valistus vain pitää opetella tekemään, Vuolteenaho sanoo.

. Hänen mielestään yksi tärkeimmistä asioista päihdetyössä on se, ettei ongelmasta kärsiviä syyllistetä. Asiakkaita on saatettu syyllistää jo monta kertaa aikaisemmin.

. – Jos asiakkaat toipuisivat haukkumalla ja piiskaamalla, meillä ei olisi yhtään huume- ja päihdeongelmaista. Haukkumalla ei parane, vaan hyväksymisellä, kuuntelemisella ja ymmärtämisellä.

. Vuolteenaho näkee isoja huolenaiheita, jos kannabis laillistettaisiin . THL:n raportista selviää, että vuonna 2018 kannabiskokeilut olivat yleisimpiä 25–34-vuotiailla. Tämän ikäryhmän miehistä jopa lähes puolet on joskus elämänsä aikana kokeillut kannabista. Kannabiskokeilut ovat yleistyneet myös vanhemmilla, ja nyt 35–44-vuotiaissa on enemmän kannabista kokeilleita kuin nuorimmassa ikäryhmässä.

. Kannabiksen käytön laillistamisesta puhutaan paljon. Irma Vuolteenaholla on keskusteluun selvä mielipide.

. – Minä vastustan laillistamista. Jos kannabiksen käyttö laillistetaan, siinä nousee useita isoja huolenaiheita tässä yhteiskunnassa.

. – Vaikka sanotaan, että kannabis on mieto huume, se on kuitenkin aine, joka hyvin nopeasti alkaa näkyä ihmisessä syrjäytymisenä sekä siinä, että lakataan huolehtimasta itsestä, hän jatkaa.

. Huumeiden käyttö yleistyy vauhdilla, ja myös päihdetyön asiakasmäärät kasvavat. Riittävätkö päihdeklinikalla resurssit ottaa kaikki apua tarvitsevat vastaan?

. – Tällä hetkellä kyllä. On hyvin vaikea sanoa, milloin tulee rajaa vastaan. Mutta en halua nähdä sellaista tilannetta. Sitten täytyy kehittää jotain muuta ja uutta.