"Tutkintaa on leimannut voimakas asenteellisuus" – Osin salainen tuomio antaa vain vihjeitä siitä, miksi syytön mies tuomittiin raiskauksesta

Pohjanmaan käräjäoikeus antoi viime kesänä tuomion raiskauksesta ja törkeästä pahoinpitelystä, vaikka raiskausta ei tapahtunut ja tuomion saanut mies ei pahoinpidellyt asianomistajaa. Tuomio perustui väärään ilmiantoon.

Ilkka-Pohjalainen uutisoi asiasta viime viikolla. Pahoinpitelystä ja siihen liittyvästä väärästä ilmiannosta käytiin oikeudenkäynti Pohjanmaan käräjäoikeudessa niin ikään viime viikolla.

Käänne herättää kysymyksen siitä, millä näytöllä raiskaustuomion voi saada. Viimekesäisen tuomion ja uuden oikeudenkäynnin asiakirjojen perusteella näyttö on tässä tapauksessa nojannut asianomistajan kertomukseen sekä oikeudessa todistajana esiintyneen naisen kertomukseen. Molemmat saivat syytteet siitä, että heidän toimintansa johti väärän henkilön tuomioon.

Antaessaan tuomion viime kesänä Pohjanmaan käräjäoikeus julisti todistelun ja näytön arvioinnin salaisiksi. Menettelyn oikeudellinen arviointi ja syyksi lukeminen sen sijaan olivat julkisia.

Käytännössä siis oikeus ei kertonut julkisuuteen mihin todisteisiin se nojasi päätyessään siihen tulokseen, että juuri vastaaja on syyllinen syytteessä mainittuihin tekoihin. Julkista oli se, mihin rikosnimikkeisiin oikeus päätyi ja millä perusteilla.

Jutussa tuomittu mies on useista aiemmista rikoksista tuomittu Rainer Koivisto. Koivisto katsoo, että hänen aiemmilla rikoksillaan oli vaikutusta siihen, miten poliisi aikanaan tapausta tutki. Koivistolla on nyt mahdollisuus saada asianomistajana korvauksia uuden jutun syytetyiltä. Hän voi myös hakea valtiolta korvauksia siitä, että on ollut tämän tapauksen takia syyttömänä vankilassa.

Uhria pahoinpideltiin ja kehotettiin tekemään väärä ilmianto

Pohjanmaan käräjäoikeus totesi viimekesäisen tuomion julkisessa osuudessa, että oikeudenkäynnissä tuli näytetyksi, että nimenomaan Koivisto kohdisti asianomistajaan syytteessä ja asianomistajan tarkennetussa teonkuvauksessa kuvattua väkivaltaa. Myös seksuaalisen väkivallan oikeus totesi tulleen näytetyksi tapahtuneen.

Käräjäoikeus katsoi, että Koivisto oli saapunut asianomistajan asunnolle Vaasassa ja käynyt tätä kohtaan heti aggressiiviseksi. Oikeuden mukaan Koivisto kuristi asianomistajaa, kaatoi hänet sängylle ja riisui väkisin. Tämän jälkeen vastaaja työnsi sormensa asianomistajan emättimeen. Oikeuden mukaan vastaaja oli myös yrittänyt sukupuoliyhteyttä peniksellä, mitä asianomistaja oli kuitenkin vastustanut siinä määrin, ettei sukupuoliyhteys ollut onnistunut.

Oikeus päätyi siihen, että Koivisto oli raiskauksen jälkeen käyttänyt asianomistajaa kohtaan väkivaltaa, johon kuului raajojen ja suun teippaamista, haavan viiltämistä otsaan, hiuksista raahaamista, jääkylmällä vedellä suihkuttamista ja imurinputkella lyömistä sekä pään hakkaamista lattiaan. Jälkimmäinen oli nimenomaan asianomistajan tarkennus.

Edellä kuvattu väkivalta on nyt raiskausta lukuun ottamatta kuvattu pahoinpitelysyytteessä, joka on nostettu toista vaasalaismiestä ja jutussa aiemmin todistajana ollutta naista vastaan.

Vastaaja moitti poliisin toimintaa

Koivisto kyseenalaisti koko ajan sen, oliko mitään raiskausta koskaan tapahtunutkaan.

– Epäselväksi on jäänyt se, että asianomistajalle olisi ylipäätään tehty syytteessä mainittuna aikana minkäänlaista seksuaalista väkivaltaa, vastaajan puolustus vastasi syytteeseen.

Koivisto totesi, ettei ollut syytteessä mainittuna ajankohtana asianomistajan kanssa missään tekemisissä eikä tavannut häntä. Hän moitti juttua koskevaa tutkintaa asenteelliseksi.

– Esitutkinnassa poliisi on kieltäytynyt osasta olennaisia tutkintatoimia tai tehnyt ne myöhään ja esitutkintaa on leimannut voimakas asenteellisuus Rainer Koivistoa kohtaan, tuomioon kirjattu Koiviston vastaus esittää.

Asianomistajan kertomuksen lisäksi jutussa painoi todistajana esiintyneen naisen kertomus. Nainen on myöntänyt olleensa paikalla pahoinpitelyn aikana ja ehdottaneensa pahoinpitelyn uhrille, että tämä nimeää tekijäksi Koiviston.

Asianomistaja vaati oikeudessa korvauksia väärältä henkilöltä

Vielä viime kesänä asianomistaja yhtyi syyttäjän rangaistusvaatimukseen ja esitti myös korvausvaatimuksia. Hän vaati kivusta ja särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 2 000 euroa ja loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä 11 000 euroa.

Koivisto kiisti korvausvaatimukset perusteeltaan ja paljoksui määriä. Oikeus määräsi hänet maksamaan uhrille 1 500 ja 6 000 euroa.

Juttua oli tarkoitus käsitellä tänä keväänä hovioikeudessa, kunnes tuli ilmi, että Koivistolla ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Hänet vapautettiin noin vuoden kestäneestä vankeudesta, mutta otettiin heti kiinni epäiltynä muista rikoksista, joista hänet on sittemmin tuomittukin.

Ensimmäinen julkinen vihje jutun saamasta käänteestä tuli, kun Koivisto talvella päästettiin ensin vapaaksi ja heti otettiin kiinni uusista rikoksista epäiltynä.

Vaasan hovioikeus antoi huhtikuussa jälkikäteen paljonpuhuvan osapäätöksen. Silloin hovioikeus vapautti osapäätöksellä asianomistajalle määrätyn avustajan tehtävästään, koska asiakas oli ilmoittanut avustajalle, ettei hänellä ole asiassa rangaistus- eikä korvausvaatimusta.