<p>VAASA</p>.<p>Seinäjoen Mehiläisen palvelupäällikkö <strong>Tiina Sumuvuoren</strong> mukaan jopa kolmasosa kohdunkaulasyövän seulontoihin kutsutuista jätti maaliskuussa seulonnan väliin koronan pelossa.</p>.<p>– Ihmiset eivät uskaltaneet tulla asioimaan eivätkä hoitaneet terveysasioitaan.</p>.<p>– Etelä-Pohjanmaallakin mentiin silloin Helsingin tilanteen mukaan.</p>.<p>Seulontoja ei Seinäjoella ole laitettu tauolle missään vaiheessa. </p>.<p>– Aioimme pitää kesällä taukoa, mutta pidimmekin toiminnan normaalisti auki, ja kesän aikana asiakkaita kävikin tosi hyvin. </p>.<p>Tilanne on kesän ja syksyn aikana tasaantunut. Moni keväällä saapumatta jättäneistä oli siirtänyt aikaansa eteenpäin. Seulontoihin saapuvat tulevat paikalle kasvomaskilla varustautuneina.</p>.<p>Seinäjoki on ulkoistanut kohdunkaulasyövän joukkoseulonnat Mehiläiselle tämän vuoden alussa. Sumuvuoren mukaan tarkoitus on, että Mehiläinen hoitaa seulonnat vielä ainakin ensi vuonna.</p>.<p>Seinäjoella kokeeseen kutsutaan viiden vuoden välein 25–60-vuotiaat naiset. Tänä vuonna joukkoseulontaan on lähetetty Seinäjoella noin 3 000 kutsua. Kokeessa on tähän mennessä käynyt 68 prosenttia kutsutuista. Näytteenotot jatkuvat marras-joulukuussa. </p>.<p>Sumuvuoren mukaan seulonnoissa järjestetään vielä uusintakierros, jossa seulontaan saapumattomille lähetetään uusi kutsu alkuvuoden aikana.</p>.<p>Suomen Syöpärekisterin mukaan Etelä-Pohjanmaalla käydään joukkoseulonnoissa melko tunnollisesti. Esimerkiksi vuonna 2018 kohdunkaulasyövän joukkoseulontoihin osallistui Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 77,3 prosenttia kutsutuista.</p>.<p>Sumuvuoren arvion mukaan tällä hetkellä Seinäjoella noin 10–15 prosenttia seulontoihin kutsutuista jättää tulematta seulontaan. Hän ei usko, että kyse olisi enää koronan pelosta, vaan kutsukirje voi olla "hautautunut jonnekin". Vähiten kokeeseen osallistuvat 30–39-vuotiaat. </p>.<p>Vaasan kaupungin perhesuunnittelussa työskentelevä osastonhoitaja <strong>Siv Finne</strong> uskoo, että nuorissa naisissa on enemmän niitä, jotka käyvät gynekologisissa tutkimuksissa muutenkin, ja papakoe otetaan heiltä samassa yhteydessä. Kyse voi olla vaikka raskauteen tai ehkäisyyn liittyvistä tutkimuksista. Tämä saattaa selittää, miksi nuoret naiset käyvät joukkoseulonnoissa hieman vähemmän kuin vanhemmat ikäluokat.</p>.<p>Vaasassa kohdunkaulasyövän joukkoseulonta on pitkään tehty 30–60-vuotiaille. Vaasassa joukkoseulontaan kutsuttiin viime vuonna 2 790 ihmistä, joista noin 80 prosenttia saapui paikalle. Siv Finnen arvion mukaan vaasalaiset eivät juurikaan ole jättäneet joukkoseulontaa tänä vuonna väliin koronan pelossa.</p>.<p>Kaupunki saa vuosittaiset tilastot käynneistä Coronarian laboratoriolta alkuvuodesta.</p>.<p>– Voi olla, että tänä vuonna [kokeissa on käyty] vähän vähemmän, mutta en osaa vielä sanoa. Sanoisin, että suhtkoht hyvin ihmiset ovat käyneet kokeissa.</p>.<p>– On ohjeistettu, ettei vastaanotolle saa tulla flunssaisena, joten voi olla että se jonkin verran näkyy.</p>.<p>Vaasassa joukkoseulonnoissa pidettiin koronan takia parin viikon tauko huhti-toukokuun vaihteessa. Syksyllä seulontoja on sen sijaan jatkettu normaalisti.</p>.<p>– Seulonta on asiakkaille ilmainen, joten kannattaa tulla, ilman muuta.</p>.<h2>Yhdistys vetoaa: Älkää jättäkö seulontoja väliin</h2>.<p>Suomen gynekologiset syöpäpotilaat ry on huolissaan naisista, jotka jättävät kohdunkaulasyövän seulonnat väliin koronan pelossa. </p>.<p>– Naiset ehkä siirtävät seulontoja, tai jättävät menemättä, koska pelkäävät koronaa. On tärkeää, että naiset menisivät seulontoihin koronasta huolimatta, sanoo yhdistyksen vaasalainen aktiivi <strong>Eva-Maria Strömsholm</strong>. </p>.<p>Hänen mukaansa on myös tärkeää, että kaikissa kunnissa seulonnat jatkuisivat normaalisti.</p>.<p>Eva-Maria Strömsholm on yksi alkuvuonna perustetun Suomen gynekologiset syöpäpotilaat ry:n perustajista, ja toimii tällä hetkellä yhdistyksen varapuheenjohtajana. Strömsholm itse sairastui munasarjasyöpään vuonna 2008. Viimeisistä syöpähoidoista on nyt kymmenen vuotta. Pohjanmaan syöpäyhdistyksessä jo aiemmin aktiivisesti toimineen ja sairaanhoitajana työskennelleen Strömsholmin mukaan idea yhdistyksen perustamisesta tuli potilailta. </p>.<p>– Gynekologisiin syöpiin liittyy erityispiirteitä, kuten esimerkiksi seksuaalisuuteen ja lapsettomuuteen liittyvää häpeää, tai parisuhdeongelmia. Moni tuntee olevansa yksin ajatustensa kanssa. Potilaalla pitäisi olla mahdollisuus omaan kuntoutussuunnitelmaan sekä psykososiaaliseen tukeen.</p>.<p>– Leikkaukset voivat olla rankkoja ja sivuvaikutuksia voi tulla vielä vuosien päästä, Strömsholm sanoo.</p>.<p>FAKTA</p>.<p>Kohdunkaulan syöpä</p>.<p>Koko Suomessa kohdunkaulasyövän seulontoihin lähetettiin 272 000 kutsua vuonna 2018. Seulontaan osallistui 70 prosenttia kutsun saaneista.</p>.<p>Seulontojen ansiosta kohdunkaulasyövän ilmaantuvuus on saatu 1970-luvulta lähtien vähenemään tehokkaasti. Suomen Syöpärekisterin mukaan taudin ilmaantuvuus on kuitenkin alkanut uudelleen suurentua 30–44-vuotiailla.</p>.<p>Kohdunkaulasyöpä on maailmanlaajuisesti naisten toiseksi yleisin syöpä.</p>.<p>Kohdunkaulan syövän tärkein riskitekijä on HPV:n eli ihmisen papilloomaviruksen aiheuttama pitkittynyt infektio. </p>.<p>Valtaosa kohdunkaulan syövistä voidaan hoitaa parantavasti.</p>.<p>Lähde: Suomen Syöpärekisteri</p>.<p>Laura Annila</p>