Taidemaailma kiinnostui Frida Kahlon kaksoisolennolta näyttäneestä, lähes unohdetusta taiteilijasta, nyt häntä ollaan kirjoittamassa Suomen taidehistorian sivuille

Museonjohtaja Pälvi Myllylä hätkähti, kun hän ensimmäisen kerran näki Olga Gummerus-Ehrströmin omakuvan. Kuva teoksesta tuli vastaan 1950-luvulla ilmestyneen kirjan sivuilta Suomen taiteilijat. Kuin Frida Kahlo! hän ajatteli.

. Akvarellin tummalla naisella oli läpitunkeva katse ja samalla tavoin lähes yhteenkasvaneeksi kuvatut kulmakarvat. Kasvonpiirteetkin olivat samankaltaiset.

. – Melkein teki mieli veikata, että Frida Kahlo oli nähnyt teoksen. Mahdollista se tosin ei ole, Myllylä sanoo.

. Samalla hän ajatteli: Tuo maalaus on löydettävä. Gummerus-Ehrströmin tuotannosta kiinnostunut museonjohtaja teki poikkeavan ratkaisun. Hän julkaisi Facebook-seinällään etsintäkuulutuksen.

. –Jakakaa kuvaa kiitos, tällä tavalla kuva voisi levitä yllättävän laajalle ja yllättäviin yhteyksiin, hän kirjoitti.

. Kovin montaa vinkkiä teoksen jäljittämiseen Myllylällä ei ollut antaa. Viimeinen jälki maalauksesta oli Vaasasta 1950-luvulta.

. Vihjeet katoavat . Olga Gummerus-Ehrström oli lahjoittanut omakuvansa tädilleen Augusta Krookille 1913. Vaasan ruotsalaisen tyttökoulun opettajana ja johtajana kaikkiaan kolmen vuosikymmenen uran tehnyt Krook kuoli 1941. Sen jälkeen teos päätyi Olgan veljelle. Veljen hallussa teos oli ilmeisesti vielä silloin, kun se valokuvattiin 50-luvulla ilmestyneeseen Suomen taiteilijat -teokseen.

. Sitten vihjeet katoavat. Oliko maalausta enää edes olemassa? Mihin se oli alkuperäisestä sijaintipaikastaan Vaasasta kulkeutunut?

. Myllylän kiinnostukseen oli syynsä. Olga Gummerus-Ehrström oli pitkään askarruttanut Visavuoren museonjohtajana työskentelevää Myllylää. Hän sanoo Gummerus-Ehrströmin olevan Suomen kuvataiteen kartalta lähes pois pyyhkiytynyt taiteilija.

. – Olga ei juuri edes pyrkinyt tuomaan maalauksiaan esille. Kuitenkin hän maalasi aivan valtavan hienoja muotokuvia. Varsinkin hänen omakuviensa sarja on poikkeuksellinen.

. Kuten monen aikansa naistaiteilijan kohtalona oli, Olga Gummerus-Ehrström ei päässyt luomaan uraa vapaana taiteilijana. Puoliso Eric O. W. Ehrström oli taidetakoja ja koristetaiteilija. Olga työskenteli miehensä kanssa arkkitehtitoimistolla, jossa he vastasivat muun muassa kupari- ja pronssikoristeluista ja valaisimista.

. Hänen omakuvissaan näyttäytyy kuitenkin kaikkea muuta kuin nöyrä ja vaatimaton nainen. Myllylä näkee hänen maalauksissaan poikkeuksellista voimaa.

. – Olga oli kaunis ja hänellä oli paljon ihailijoita. Hän ei kuitenkaan koskaan kuvaa itseään seurapiirikaunottarena. Omakuvissa näyttäytyy itsetietoinen, itsenäinen ja maskuliininen nainen. Vuoden 1913 kadonneessa omakuvassa hän näyttää lähes mieheltä.

. Myllylän mukaan miesmaalarit näkivät hänen toisin, viehättävänä ja sensuellina.

. – Tämä ristiriita on kiinnostava. Olgan teoksia ei esimerkiksi ollut esillä pariskunnan kotona, eikä Olga puhunut itsestään. Ehkä hän ei kaivannut itselleen hyväksyntää taidemaalarina.

. Ratkaisevat tiedot . Pälvi Myllylä ehti odottaa useita päiviä. Ratkaisevaa vinkkiä Facebook-kirjoitukseen ei tuntunut löytyvän.

. – Moni kyllä ehdotti keinoja, joiden avulla voisin päästä maalauksen jäljille, kuten hakeutumaan perukirjojen pariin. Minulla ei ollut aikaa sellaiseen etsintätyöhön.

. Sitten tärppäsi. Myllylän ilmoituksen bongasi Heli Hemgård parin viikon jälkeen. Olgaa tutkinut Hemgård osasi kertoa, että maalaus on yhä olemassa ja suvun hallussa.

. Espoolaisessa asunnossa Myllylän otti vastaa n Eva Hoffman. Hänen isoisänsä Johan Fredrik Gummerus oli Olgan veli ja perinyt maalauksen Augusta Krookilta. Augustalta maalaus kulki Eva Hoffmanin isälle, ja häneltä edelleen Eva Hoffmanille vuonna 1991.

. Siitä saakka teos on riippunut hänen kotinsa olohuoneen seinällä. Siellä se riippui myös silloin kun Myllylä astui huoneeseen.

. – Se oli poikkeuksellinen tilanne. Tällaista ei ole tapahtunut minulle ennen, että jokin maalaus löytyy sosiaalisen median kautta.

. Poikkeuksellista on myös se, millä tavalla Olga Gummerus-Ehrströmiä ollaan kirjoittamassa suomalaisen kuvataiteen historiaan.

. Suurnäyttely . Hän marssii Suomen kuvataiteen kentälle ensi vuonna näyttävästi, kahdeksan vuosikymmentä kuolemansa jälkeen.

. Mäntän Serlachius-museossa avautuu tammikuun lopulla hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä. Paviljonkiin tulee esille noin 80 teosta. Valtaosa näkee päivänvalon ensi kertaa.

. – Kyseessä on ainutlaatuinen projekti koko Suomen museokentässä. Olgan teoksia ei ole ollut ennen esillä, joten ne on lähes kaikki jouduttu konservoimaan ja kehystämään, näyttelyn kuratoiva Myllylä sanoo.

. Vaan muistetaanko ja tiedetäänkö Olga Gummerus-Ehrström yhä Vaasassa, joka oli pitkään perheen kotikaupunki ja jossa taiteilija varttui aikuiseksi?

. Erittäin hyvin. Amanuenssi Anna Franck kertoo, että myös Vaasan kaupungin museot on kiinnostunut Vaasassa kasvaneesta Olgasta.

. Hän sanoo, että perheen Vaasan-vaiheita ei ole tiettävästi tutkittu.

. Gummerukset muuttivat Helsingistä Pohjanmaalle vuonna 1884. Olga oli tuolloin 8-vuotias. Perheen isä Herman Erik Gummerus työskenteli Vaasan radan liikennetirehtöörin apulaisena ja Alavuuden Vaasan rataosuuden ratainsinöörinä.

. – Olga kävi hiukan kasvettuaan ruotsinkielistä tyttökoulua, jonka johtaja oli Olgan äidin sisko Augusta Krook. Olgan ystäviä olivat ainakin Vaasan seurakunnan rovastin tytär Saimi Nyholm ja Signe Liljeqvist, Franck kertoo.

. Pohjanmaan museon kokoelmissa ei ole Gummerus-Ehrströmin teoksia. Eräs häneen liittyvä mysteerinen teos tosin löytyy. Grafiikan tekijä on Olgan puoliso.

. – Teos on luetteloitu tuntemattoman naisen muotokuvaksi. Olen melko varma, että elegantti tumma kaunotar kuvassa on Olga, Franck sanoo.

. Vaasa

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Taidemaailma kiinnostui Frida Kahlon kaksoisolennolta näyttäneestä, lähes unohdetusta taiteilijasta, nyt häntä ollaan kirjoittamassa Suomen taidehistorian sivuille

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Taidemaailma kiinnostui Frida Kahlon kaksoisolennolta näyttäneestä, lähes unohdetusta taiteilijasta, nyt häntä ollaan kirjoittamassa Suomen taidehistorian sivuille

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje