Asiantuntija ei usko, että Inkoossa valmistetaan täysin päästötöntä terästä vuonna 2026 – vetyteknologiaan perustuvassa tuotannossa ollaan maailmalla vasta pilottivaiheessa, huomauttaa professori

Tiistaina kerrottiin, että norjalainen Blastr Green Steel suunnittelee vihreää terästä valmistavan tehtaan ja integroidun vedyn tuotantolaitoksen perustamista Inkoon Joddböleen. LEHTIKUVA / Jussi Nukari
Tiistaina kerrottiin, että norjalainen Blastr Green Steel suunnittelee vihreää terästä valmistavan tehtaan ja integroidun vedyn tuotantolaitoksen perustamista Inkoon Joddböleen. LEHTIKUVA / Jussi Nukari

Inkoossa tuskin valmistetaan ainakaan täysin päästöttömästi terästä vuoden 2026 loppuun mennessä, arvioi Oulun yliopiston Terästutkimuskeskuksen johtaja, professori Jukka Kömi STT:lle.

Tiistaina kerrottiin, että norjalainen Blastr Green Steel suunnittelee vihreää terästä valmistavan tehtaan ja integroidun vedyn tuotantolaitoksen perustamista Inkooseen. Jättiluokan investoinnin arvo olisi noin neljä miljardia euroa.

Lopullista investointipäätöstä ei ole vielä tehty, mutta norjalaisyhtiön mukaan tuotannon on suunniteltu alkavan jo vuoden 2026 loppuun mennessä.

Täysin päästöttömän vihreän teräksen tuotanto edellyttää vetypelkistyksen käyttämistä raudanvalmistuksessa. Kömi huomauttaa, että vetyteknologiaan perustuvan raudanvalmistuksen osalta ainoa pilottilaitos maailmassa on teräsyhtiö SSAB:n laitos Ruotsin Luulajassa.

–  Ollaan vasta pilottivaiheessa maailmalla, eli sellaista tekniikkaa ei voi edes rahalla ostaa, Kömi sanoo STT:lle.

Hänen mukaansa menee 2030-luvun puolelle, että pilottihankkeesta päästään siirtymään täyteen mittakaavaan. Se on Kömin mukaan realistinen aikataulu.

Kömi toteaa, ettei hänellä ole tarkempaa tietoa Blastrin suunnitelmista tai hankkeen taustoista. Siksi aikataulun realistisuus tuotannon alkamisesta vuonna 2026 riippuu Kömin mukaan siitä, mitä norjalaisyhtiö tarkoittaa tuotannolla.

–  Jos he aikovat vetypelkistystä käyttää raudanvalmistukseen, niin sitä en usko. Se tuntuu aika vaikealta, Kömi sanoo.

–  Mutta kyllä terästä voidaan tehdä. Ei täysin päästöttömästi, mutta kuitenkin aika lähellä sitä.

Monen asian loksahdettava kohdalleen

Alan yrityksiä edustavan Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtajan Kimmo Järvisen mukaan Inkoon terästehdashanke on teknologisesti realistinen. Hän pitää hankkeen suurimpana epävarmuustekijänä rahoituksen löytämistä miljardien eurojen investointia varten.

–  Mutta kyllä se teknologisesti mahdollinen on, Järvinen sanoo STT:lle.

Hän pitää Blastr Green Steelin ilmoittamaa aikataulua tuotannon aloittamisesta tiukkana.

–  Yhtään lyhyemmässä aikataulussa en uskoisi, että sitä pystyisi tekemään.

Järvisen mukaan monen asian pitää loksahtaa kohdalleen, jotta norjalaisyhtiön suunnittelema tehdas on Inkoossa vuoden 2026 lopussa. Rahoituksen lisäksi esimerkiksi sähköntuotantoa täytyisi olla riittävästi ja lupa-asioiden olisi oltava kunnossa.

–  Omana näkemyksenäni sanon, että haasteita on kyllä varmasti edessä projektissa.

Inkoo mielenkiintoinen vaihtoehto

Vetypelkistyksen käyttäminen raudanvalmistuksessa vaatii nykyteknologialla valtavia määriä sähköä.

–  Ensiksi pitää tehdä vety, jota käytetään pelkistimenä ja energianlähteenä raudanvalmistuksessa, Oulun yliopiston Kömi selittää.

Suuri sähköntarve nostaa esiin kysymyksen, onko Inkoon hankkeelle tarjolla riittävästi sähköä. Kömin mukaan Inkoo voi olla mielenkiintoinen vaihtoehto, koska hankkeessa saattaa olla mahdollista hyödyntää lähialueen ylijäämävetyä. Hän viittaa puhtaan vedyn tuotantoon Nesteen Porvoon-jalostamolla.

–  Jos sitä pystytään tässä hyödyntämään ja sitä on riittävästi, silloin tämä on mielenkiintoinen vaihtoehto.

Valkokaulusväen löytämisessä eniten haastetta

Inkoon tehtaan olisi tarkoitus työllistää aikanaan jopa 1  200 ihmistä. Työvoiman osalta Kömi uskoo, että eniten haastetta tulee olemaan toimihenkilöiden, kuten suunnittelijoiden ja insinöörien, löytämisessä.

–  Automaatio alkaa olla niin pitkällä näissä järjestelmissä, että työntekijöiden tarve on pienempi. Mutta toki tehtaan käyttö ja kunnossapito pitää hoitaa, Kömi sanoo.

–  Jos katsoo, mihin suuntaan terästeollisuus on mennyt viime vuosina, niin suunta on ollut koko ajan se, että työntekijöiden määrät ovat pienentyneet ja toimihenkilöiden määrät suhteessa kasvaneet.

Vaikutukset Suomen nykyisiin tehtaisiin vähäisiä

Metallinjalostajat ry:n Järvisen mukaan Inkoon tehdashanke tuskin vaikuttaisi toteutuessaan kovin paljon Suomen nykyisiin terästehtaisiin. Hänen mukaansa Inkoon tehtaan tuotanto menisi kokonaan vientiin.

–  Se, että löytyykö heille sitten viennissä kilpailukykyä, ei riipu niinkään suomalaisista tehtaista, Järvinen sanoo.

Järvisen mukaan maailmalla on nyt meneillään niin monta vihreän teräksen hanketta, että 2020-luvun lopulla kilpailu käydään siitä, kuka osaa tehdä valmistuksen kannattavimmin.

–  Tämä ei ole suoraan suomalainen skaba, vaan tämä on kilpailu maailmalla.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje