Asiantuntija: Vetytalous lyö viimein itsensä läpi – "Ihme on, ellei siitä tule Pohjanmaalle merkittävää talouden haaraa"

Ensin tulivat ilmalaivat, sitten 1970-luvun energiakriisi ja 1990-luvulla vedystä innostui autoteollisuus.

Vedyn varalle on ladattu suuria odotuksia viimeisen sadan vuoden aikana. Joka kerta vetyuskovaiset ovat vetäneet vesiperän.

Vaasan ammattikorkeakoulun yliopettaja, KTT Ossi Koskinen uskoo vahvasti, että neljäs kerta toden sanoo.

– Vedyn ympärillä tapahtuu nyt todella paljon, ja minulla on vahva kutina, että tällä kerralla onnistutaan. Vetytalouden ympärillä on toki paljon hypetystä, ja on selvää, etteivät ihan kaikki visiot voi todellistua nytkään, Koskinen miettii.

Koskinen on vetänyt Hankenin väitöskirjatutkija Kaisa Penttilän kanssa Pohjanmaan vetymahdollisuuksia luodannutta H2 Ecosystem Roadmap for Ostrobotnia -hanketta. Hanke päättyi vuodenvaihteessa.

Koskinen ja Penttilä uskovat, että vetytalous voi avata pohjalaismaakunnille isoja mahdollisuuksia.

– Ihme on, ellei vetytaloudesta tule Pohjanmaalle merkittävää talouden haaraa. Monilla muilla alueilla ei ole läheskään näin hyviä lähtökohtia, Koskinen paaluttaa.

Kaksikko nostaa vetytaloudesta esiin kolme kulmaa, jotka tuovat mahdollisuuksia: tuulivoiman, hiilineutraalin energiajärjestelmän ja teknologiapuolen.

– Tuulivoimaa on rakennettu ja rakennetaan paljon, etenkin juuri tänne länsirannikolle. Edullisen ja runsaan tuulivoiman ansiosta myös vetyä pystytään tuottamaan isossa skaalassa suhteellisen edullisesti, halvemmalla kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa, Penttilä sanoo.

Suomella on edullisen sähkön ohella toinenkin valtti: runsaat vesivarainnot. Vihreää vetyä valmistetaan pilkkomalla vettä elektrolyysin avulla vedyksi ja hapeksi.

Vety on ominaisuuksiensa vuoksi melko hankala aine sellaisenaan, joten myös vetyjohdannaisissa synteettisissä polttoaineissa piilee iso potentiaali. Vedyn avulla voidaan valmistaa esimerkiksi synteettistä metaania, metanolia ja ammoniakkia.

– Kolmas mahdollisuus tulee teknologiaviennin kautta. Vaasan seudulla on paljon alan yrityksiä, kuten esimerkiksi Wärtsilä, Penttilä sanoo.

. Riskinä hyötyjen valuminen pois Suomesta . Vety on monen teollisuudenalan tärkeä raaka-aine jo nyt, mutta tähän saakka ongelmana ovat olleet harmaan vedyn tuotannon aiheuttamat satojen miljoonien tonnien vuotuiset hiilipäästöt.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen onkin vetybuumin keskeinen ajuri.

Koskinen kertoo, että pelkkä harmaan vedyn korvaaminen vihreällä vedyllä leikkaisi vuotuisia hiilipäästöjä saman verran kuin Iso-Britannia ja Indonesia yhteensä tuottavat.

– Tällä hetkellä vetytalouteen on vahva globaali intressi. Meidän olisikin hyvä pohtia entistä enemmän sitä, mikä on Suomen ja suomalaisten yritysten rooli tässä kuviossa, Penttilä toteaa.

Hänen mukaansa yksi vetytalouden riskeistä onkin siinä, että Suomen kiistattomat mahdollisuudet valuvat kansainvälisille toimijoille.

– Tätä näkökulmaa olisi hyvä miettiä ihan ketjun alkupäästä, tuulivoimasta, alkaen. Kenen kanssa maanomistajat, kunnat ja kaupungit sopimuksia tekevät.

Suomi on hypännyt vetybuumiin hieman jälkijunassa. Esimerkiksi kansallinen vetystrategia on vasta valmisteilla, vaikka monilla kilpailijamailla sellainen jo on.

– Keski-Euroopassa projektit ovat jo pidemmällä ja rahoitus ulkomaisilla toimijoilla usein parempi. Tähän täytyy kansallisesti ja alueilla pystyä vastaamaan, Penttilä huomauttaa.

Koskinen korostaa osaamisen merkitystä.

– Vetytalouden vahva positiivinen vire on Suomessa mahdollinen, kun vain pidetään silmät auki, benchmarkataan ja opitaan muiden virheistä.

Vetäjiensä mukaan H2 Ecosystems -hanke antoi jo paljon uutta tietoa ja pääomaa hyödynnettäväksi. Lisääkin on luvassa:

– Syksyllä alkaa Vaasan ja Turun ammattikorkeakoulujen yhteinen, vetyyn liittyvä koulutuskokonaisuus. Se sisältää viisi kurssia ja on 30 opintopisteen laajuinen.

– Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on myös aluekehityksellinen tehtävä. Haluamme olla tässä etukenossa ja antaa oman panoksemme suomalaiseen vetyosaamiseen, Koskinen sanoo.

Kirjaudu sisään

Asiantuntija: Vetytalous lyö viimein itsensä läpi – "Ihme on, ellei siitä tule Pohjanmaalle merkittävää talouden haaraa"

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje