Asiantuntijat kertovat, mihin perintöeurot ja palkasta jäävät kympit kannattaa nyt sijoittaa – Vaasalaisprofessori: "Kriisit varmistavat hyvän tuoton"

Moni suomalainen kipuilee nyt tyhjenevän kukkaronsa kanssa. On myös niitä, jotka pohtivat, mihin sijoittaa palkasta yli jäävät eurot.

Kysyimme kolmelta sijoittamisen ja talouden ammattilaiselta, mihin he neuvovat laittamaan kuukausittain yli jäävän 50 euroa. Vinkkejä pyydettiin myös 50 000 euron perinnön hyvästä sijoituskohteesta. Ennakko-oletuksena annettiin, että sijoittajalla on jo oma asunto.

Kolmikolta toivottiin varoituksen sana myös siitä, mikä on heikoin tapa sijoittaa pieni ja iso summa euroja.

Asiantuntijoita pyydettiin vielä vertaamaan nykyhetkeä parin vuoden takaiseen tilanteeseen. Ovatko neuvot nyt erilaisia?

Asiakkuusneuvoja Anne Holmkvist kohtaa sijoitusasioiden kanssa pähkäileviä asiakkaita jokapäiväisessä työssään Vaasan Osuuspankissa.

Holmkvist kertoo, että työ alkaa aina sijoittajaprofiilin tekemisellä.

– Selvitämme kyselyllä asiakkaan sijoituskokemusta ja tappionsietokykyä. Näin pystymme tarjoamaan juuri hänelle parhaiten sopivia vaihtoehtoja. Suosittelen, että kansalainen on aina yhteydessä omaan pankkiinsa tai sijoitusneuvojaansa oman tilanteen kartoittamiseksi.

Holmkvist kertoo antavansa neuvon kuukausittaisen 50 euron sijoituksesta oletuksella, että asiakas on sijoittajaprofiililtaan maltillinen ja sijoitushorisontti on yli 5 vuotta.

– Suosittelisin, että hän säästää 50 euroa globaaliin osakerahastoon, jollakin itselle mielenkiintoisella teemalla. Yksi ajankohtainen teema on vastuullisuus. Kuukausisäästämällä rahastoon voi varmistaa, että säästöt on ajallisesti hajautettu. Se on myös helppo ja kätevä tapa säästää, koska säästösopimuksen avulla sijoitukseen menee palkkapäivänä automaattisesti rahaa ilman vaivaa. Huonoin vaihtoehto on, ettei säästä ollenkaan.

Perintö kolmeen kohteeseen

Perinnön saaneesta kansalaisesta Holmkvist tekee samat lähtöoletukset ja päättelee, että hän laittaa likoon koko summan eli 50 000 euroa. Neuvon pääajatus on jälleen hajautus.

– Kolmasosan neuvoisin laittamaan yhteen tai muutamaan globaaliin osakerahastoon asiakkaan maun mukaan. Toinen kolmasosa menisi vaihtoehtoisiin sijoituksiin eli erikoissijoitusrahastoihin, jotka sijoittavat varansa vaihtoehtoisiin omaisuusluokkiin, kuten kiinteistöihin, infrastruktuurihankkeisiin, maa- ja metsätalousmaahan sekä listaamattomiin osakkeisiin.

Viimeisen kolmanneksen asiakkuusneuvoja vinkkaa sijoittamaan kokonaan tai osaksi pääomaturvattuun sijoituskohteeseen, kuten esimerkiksi säästöobligaatioihin.

– Säästöobligaation pääomaturvan ansiosta sijoittaja tavoittelee tuottoa ilman korkeaa riskiä. Pääomaturva tarkoittaa, että sijoittaja saa vähintään nimellispääoman täysmääräisenä takaisin eräpäivänä.

Kun Holmkvist vertaa nykyhetkeä kahden vuoden takaiseen markkinatilanteeseen, hän näkee suurimmaksi muutokseksi korkojen nousun.

– Sijoittajalla on taas enemmän vaihtoehtoja, kun hän miettii sijoituskohteita. Markkinoiden heilunta on osa sijoittamista, joten tärkein asia on oman tilanteen kartoittaminen ja ajallinen hajautus. Huonoin idea on rahojen makuuttaminen pitkään käyttötilillä varsinkin nyt, kun inflaatio on korkea.

Kriisejä tulee jatkossakin

Rahoituksen professori Timo Rothovius Vaasan yliopistolta vastaa kysymykseen, ovatko neuvot muuttuneet kahdessa vuodessa, yhdellä sanalla.

– Ei.

– Kriisejä on aina ollut, ja niitä tulee myös jatkossa. Emme vain tiedä, koska ja minkälaisia. Tämä on sijoittajan näkökulmasta vain hyvä asia, koska se varmistaa osakemarkkinoiden hyvän tuoton pitkällä tähtäyksellä, hän lisää.

Rothovius toimi pitkään myös Suomen Osakesäästäjien puheenjohtajana. Jatkaja löytyi viime vuonna.

– Jos kansalainen haluaa sijoittaa palkastaan 50 euroa kuukausittain, on pitkäaikaiselle kuukausisijoittajalle paras vaihtoehto sellainen indeksirahasto, jonka kulut ovat pienet.

Perintörahojen kohdalla kansalainen voi Rothoviuksen mukaan miettiä myös suoria sijoituksia osakemarkkinoille.

 – Jos on valmis tekemään työtä tuottojen eteen, myös kiinteä omaisuus, kuten metsä, voi olla hyvä vaihtoehto. Vuokra-asuntoakin voisi muuten harkita, mutta siinä tapauksessa koko omaisuus olisi keskittynyt asuntomarkkinoille.  

Asuntosijoittamisen tuotot alentuneet

Asumisen rahoitukseen erikoistuneen luottolaitos Hypon ekonomisti Juho Keskinen ei suostu suoria sijoitusneuvoja antamaan, koska hypolaiset eivät niitä arkityössäänkään jakele.

– Yleisellä tasolla voin sanoa, että hajauttaminen on tietenkin fiksua. Rahojaan ei kannata laittaa yhteen omaisuusluokkaan tai yhteen osakkeeseen. Keskittäminen ei ole järkevää varsinkaan tämmöisissä oloissa.

Pankkien jo aiemmin jakamat neuvot myös ajallisesta hajauttamisesta pätevät edelleen.

– Kun horisontti on riittävän pitkä, suhdannevaihtelut ja pörssiheilahtelut neutralisoituvat.

Omaa leipälajiaan ekonomisti kommentoi laajemmin. Yleiskuva on, että asuntomarkkinat ovat muuttuneet ja asuntosijoittajien tuotot ovat alentuneet.

– 2010-luku oli asuntosijoittajille erityisen hyvää aikaa. Korot olivat matalalla ja kasvukeskuksissa, joissa asuntosijoittajia on paljon, asuntojen hinnat nousivat. Nyt tilanne on kääntynyt niin, että korot ja kulut ovat nousseet. Lisäksi asuntojen arvon kehitys on tällä hetkellä hyvin erilainen.

Keskisen mukaan tämä ei tarkoita sitä, etteikö asuntosijoittaminen voisi olla jollekin kotitaloudelle tai yksittäiselle kansalaiselle sopiva valinta.

– Tärkeää on tiedostaa tilanteen muutos. Tuotot eivät ole isossa kuvassa samanlaisia, mihin sijoittajat ovat aiemmin tottuneet. Tämän lisäksi vuokralaisia voi olla aiempaa vaikeampi saada, koska uusia asuntoja valmistuu hyvin paljon.

Ekonomisti lisää, että korkojen nousu on tuonut sijoittajille myös uusia vaihtoehtoja.

– Esimerkiksi määräaikaisille tileillekin voi saada jälleen korkoa. Jos kansalaisella on useita lainoja, varsinkin sellaisia, joissa on korkeimmat korot, kannattaa nyt maksaa pois, jos ylimääräisiä varoja on. Mikään ei estä lyhentämästä lainaa enemmän kuin on minimilyhennys. Tämä voi vaikuttaa korkokustannuksiin.