<p>Eteläamerikkalaiset sellujätit ovat kiinnostuneet sijoittamaan suomalaisesta sellusta valmistettuihin tekstiilikuituihin. Viimeisimpänä tulokkaana on maailman kolmanneksi suurin selluntuottaja, chileläinen <i>CMPC</i>.</p>.<p>– Olemme hyvin innoissamme tästä uudesta yhteistyöstä. CMPC:lle tämä on merkittävä askel kohti johtavaa roolia globaalisti vaikuttavien biopohjaisten teollisuudenalojen tulevaisuuden kehittämisessä, kertoo CMPC Venturesin toimitusjohtaja Bernardita Araya tiedotteessa.</p>.<p>Jo aiemmin maailman suurin selluntuottaja, brasilialainen <i>Suzano</i> on investoinut jyväskyläläiseen <i>Spinnovaan</i>. Spinnovan kaupallisen mittakaavan tehtaan on määrä valmistua tänä vuonna. Hankkeessa on yhteistyökumppanina myös ruotsalainen vaateketju <i>H&M</i>.</p>.<p>Ulkomaisista sijoittajista ensimmäisenä on ollut liikkeellä kuitenkin japanilainen, maailman suurimpiin tekstiilialan yrityksiin kuuluva <i>Itochu</i>, joka omistaa neljänneksen <i>Metsä Groupin</i> selluyksiköstä Metsä Fibrestä. Äänekosken biotuotetehtaassa valmistettu Kuura-kuitu on jo lanseerattu Japanissa.</p>.<p>CMPC:n kiinnostus kohdistuu Aalto-yliopiston spin-off-yritykseen <i>Nord</i> <i>ic Bioproducts Groupiin</i>. Yritys on kehittänyt uuden biopohjaisen tekstiilikuidun Norratexin, jonka valmistus tapahtuu täysin ilman myrkyllisiä kemikaaleja tai kalliita liuottimia.</p>.<p>Yhtiön mukaan Norratexin kehittämisessä alkaa nyt arviolta vuoden pituinen tuotekehitysjakso.</p>.<p>Nordic Bioproductsin menetelmässä selluloosa pilkotaan ensin ympäristöystävällisesti, jonka jälkeen kuitu jalostetaan edelleen viskoosimaiseksi tekstiilikuiduksi. Yhtiö on jo kehrännyt kuitua onnistuneesti.</p>.<p>– Onnistuminen kehruussa näin pian oli koko meidän tiimillemme todella iloinen yllätys, kertoo Nordic Bioproductsin tuotekehitysjohtaja Ville Nyman.</p>.<p>Muita suomalaisia innovaatioita ovat Aalto-yliopiston Ioncell-kuitu ja <i>Infinited Fiber Companyn</i> Infinna-kuitu.</p>.<h2>Puuvillan ja polyesterin tuotanto ajautumassa vaikeuksiin</h2>.<p>Uusien puupohjaisten tekstiilikuitujen kehittämistä ajaa se, että puuvillan ja polyesterin tuotanto on ajautumassa vaikeuksiin.</p>.<p>Puuvillan tuotanto on jo äärimmillään. Kuivissa oloissa viljellyn puuvillan osuus supistuu, koska uusien paremmin kuivuutta kestävien ruokakasvien viljely vaatii lisää pinta-alaa maailman väestön kasvaessa.</p>.<p>Fossiilisista raaka-aineista valmistettava polyesteri sisältää puolestaan paljon mikromuovia, joka on kasvava ongelma ekosysteemeissä ympäri maailmaa.</p>.<p>Puusta on jo pitkään valmistettu viskoosia, jonka tuotantomenetelmät ovat kuitenkin erittäin haitallisia ympäristölle. Viskoosi ei ole myöskään saavuttanut suosiota tekstiilinä ominaisuuksiensa vuoksi.</p>.<h2>Valmistuksessa voidaan hyödyntää sivuvirtoja ja tekstiilijätettä</h2>.<p>Nordic Bioproducts aloitti tekstiilikuidun valmistusprosessin kehittämisen vuonna 2020 yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa professori Olli Dahlin idean pohjalta.</p>.<p>– On hienoa nähdä, kun omat ajatukset johtavat uusiin tuotteisiin nuoren ja osaavan yrityksen toimesta. Olemme nyt uuden aikakauden alussa uusien biotuotteiden kehittämisessä, Dahl sanoo.</p>.<p>Norratex-kuidun valmistuksessa voidaan hyödyntää sellun lisäksi muun muassa metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirtoja sekä tekstiilijätteitä.</p>
