Finnvera on huolissaan yrityskauppojen hiipumisesta ja osaavan työvoiman puutteesta – "Hyvän työllisyystilanteen kääntöpuoli"

Yrittäjät Kati Rapo ja Anna Näreaho ovat tukeutuneet valtio-omisteisen Finnveran lainaan tai takaukseen jo kolme kertaa. Kaksikko herätti henkiin vanhan osakeyhtiönsä kesällä 2022, kun he pystyttivät Vaasaan kuntokeskuksen naisille.

– Olemme erittäin tyytyväisiä Finnveraan ja siksi sinne aina olemmekin palanneet. Se on luotettava takaaja, Rapo kertoo.

Finnveran lainantakauksen turvin he saattoivat remontoida ja hankkia kuntosalilaitteita. Finnveran asiakkaista 72 prosenttia suosittelee sen palveluita.

– Teimme päätöksen perustaa kuntosalin kahdessa päivässä, kun edellinen omistaja samalla paikalla lopetti viikon varoitusajalla. Aloitimme ihan alusta, sillä asiakkaita myöden kaikki vanhasta salista oli myyty, Rapo muistelee.

Kuntosalin perustaminen vaatii paljon pääomaa. Laitteet ovat kalliita ja tilat suuria, eikä toimintaa olisi ollut mahdollista aloittaa ilman Finnveran apua. Lisäksi tietysti maailman tilanne on epävakaa:

– Pelottihan meitä, kun takana oli vaikeat koronavuodet ja sitten tuli energiakriisi ja sota. Näimme kuitenkin potentiaalia paikassa, koska siinä oli ollut jo 13 vuoden ajan naisten sali.

Tukea innovaatioihin ja teknologiaan

Jopa naistenpäivän teemaksi on nostettu innovaatiot ja teknologia. Naisten osallistumattomuus digitaalisuuteen matalan ja keskitason tulon maissa maksaa yhteiskunnalle paljon.

Eikä kyse ole vain naisten osallistumattomuudesta: Kaikenlaisten yritysten haluttomuus investointeihin ja omistajanvaihdoksiin on huolestuttava suunta myös Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla.

– Vaikka investointien määrä on vähentynyt, olemme rahoittaneet vientiä ja toimitusvakuuksia, Finnveran Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan aluepäällikkö Päivi Kinnunen täydentää.

Finnvera myönsi vuonna 2022 rahaa Pohjalaismaakunnissa erityisesti metalliteollisuuteen, joka kasvaa ja kansainvälistyy. Noin puolet rahoituksesta myönnettiin aloittaville yrityksille.

Luvut laskussa – "Olemme palanneet pitkän keskilinjan tasolle"

Finnveran Sisä-Suomen aluepäällikkö Kari Hytösen mukaan korona-aika näkyy tilastoissa selvänä piikkinä, koska silloin haettiin suojaa käyttöpääomalle.

– Rahoituksen kysyntä on hieman laskenut, mutta olemme nyt palanneet korona-aikaa edeltävälle pitkän keskilinjan tasolle. Lisäksi vuonna 2020 rahoitettiin muutamia isompia hankkeita, jonka vaikutukset näkyvät edelleen.

Vaikka taloustilanne huolettaa yrityksiä, Finnveralla kannustetaan omistajanvaihdoksiin ja investointeihin, sillä ne tuovat alueelle työpaikkoja ja hyvinvointia.

Osaavan työvoiman puutteeseen ja yrityskauppojen vähyyteen ratkaisuna uusia lainamuotoja

Pohjalaiskunnissa on ollut pitkään hyvä työllisyystilanne. Sen kääntöpuolena kuitenkin on, ettei osaavaa työvoimaa tahdo löytyä, vaikka yrityksillä olisikin kasvuhaluja.

Sama haaste vaivaa omistajanvaihdoksia:

– Meillä on paljon yrityksiä, joissa tarvittaisiin jatkaja, mutta ei ole innokkaita ostajia, Hytönen harmittelee.

Finnveralla olisi halukkuutta olla mukana useammassakin yrityskaupassa.

Finnvera innostaa yrityksiä digitalisaatioon, kyberturvallisuuden ja kiertotalouden kehittämiseen sekä vihreään siirtymään tuomalla yritysten tueksi kesän korvalla digi- ja innovaatiolainat sekä ilmasto- ja ympäristölainat.

Finnveran muita rahoituksen kohteita ovat aloittavat yritykset, kasvuyritysten investoinnit ja käyttöpääoma, vienti ja toimitukset, yritysten omistajanvaihdokset sekä erilaisilta riskeiltä suojautuminen.

– On tärkeää tarjota monipuolista kasvun tukea yrityksille, Hytönen tähdentää.