Norjalainen teräsyhtiö valmistelee historiallisen mittavaa investointia Suomeen, Inkooseen suunnitteilla vihreän teräksen ja integroidun vedyn tuotantolaitos

Norjalaisyhtiön suunnittelema terästehdas tulisi Fortumin entisen kivihiilivoimalan alueelle. Fortumin voimala (kuvassa) purettiin muutama vuosi sitten. LEHTIKUVA / Roni Rekomaa
Norjalaisyhtiön suunnittelema terästehdas tulisi Fortumin entisen kivihiilivoimalan alueelle. Fortumin voimala (kuvassa) purettiin muutama vuosi sitten. LEHTIKUVA / Roni Rekomaa

Norjalaisyhtiö Blastr Green Steel suunnittelee terästehtaan ja integroidun vedyn tuotantolaitoksen perustamista Inkooseen.

Tehdas tulisi Fortumin entisen kivihiilivoimalan alueelle Joddbölen alueelle, ja Blastr on solminut alueen käytöstä aiesopimuksen Fortumin kanssa.

Investoinnin arvo on noin neljä miljardia euroa. Se olisi yksi Suomen historian suurimmista teollisista investoinneista. Tuotannon on suunniteltu alkavan jo vuoden 2026 lopulla.

Inkoon tehtaalla on määrä valmistaa kaksi ja puoli miljoonaa tonnia korkealaatuista kuuma- ja kylmävalssattua vihreää terästä vuodessa.

–  Suomi on ihanteellinen paikka hankkeellemme. Suomella on kunnianhimoinen vähähiilisyystavoite, vihreää teollisuutta tukevat ja ennustettavat olosuhteet toiminnalle, fossiilivapaata energiaa sekä korkeasti koulutettua työvoimaa. Inkoo valikoitui sijaintipaikkakunnaksemme olemassa olevan infrastruktuurinsa sekä saatavilla olevan puhtaan sähkön ansiosta. Sen jäästä vapaa syväsatama mahdollistaa vähähiiliset kuljetukset ympäri vuoden ja pääsyn lähellä oleville Euroopan markkinoille, sanoo Blastr Green Steelin toimitusjohtaja Hans Fredrik Wittusen Business Finlandin tiedotteessa.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kiittelee norjalaisyhtiön ratkaisua, jota on Lintilän mukaan työstetty pitkään.

–  Blastrin päätös sijoittua Inkooseen on osoitus suomalaisen teollisuuden ja infrastruktuurin kilpailukyvystä. Suomi on erinomainen paikka hiilineutraalille teollisuudelle ja vähähiilisen teräksen valmistukseen: Meillä on vahva ja luotettava sähköverkko, hyvät olosuhteet päästöttömälle energiantuotannolle sekä toimiva logistiikka, Lintilä sanoo tiedotteessa.

Hiilijalanjälki 95 prosenttia pienemmäksi

Terästeollisuus tuottaa noin kahdeksan prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä, koska perinteisillä menetelmillä valmistettavassa terästeollisuudessa käytetään mittava määrä fossiilista energiaa. Yksi valmistettu terästonni täyttää nykyään 1,9 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Blastr korvaa koksin ja kivihiilen vedyllä ja vähentää hiilijalanjälkeä. Tavoite on, että päästöjä syntyisi 95 prosenttia vähemmän kun tavanomaisessa teräsvalmistuksessa.

Wittusenin mukaan yhtiö aikoo turvata merkittävän osan sähköstään suoraan tai epäsuorasti omistamistaan tuulipuistosta.

Inkoon kunnanjohtaja Robert Nyman kertoi, että Inkoossa ollaan ylpeitä Blastrin valinnasta. Hankkeella on valtava vaikutus Inkoon yhteiskuntarakenteeseen kunnan pienen koon takia, ja se edistää kunnan kehitystä ja investointeja.

Inkoo sijaitsee Uudellamaalla 55 kilometriä Helsingistä länteen, ja kunnalla on noin 5  400 asukasta.

–  Teemme osaltamme kaikkemme, että Blastrin hanke toteutuu ja että voimme vastata näihin tarpeisiin, Nyman lupaa tiedotteessa.

Hankkeesta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat, jonka mukaan investointipäätös ei ole vielä lopullinen, vaan seuraavaksi yhtiö tekee kannattavuuslaskelman.

Lisäksi tehtaan ympäristövaikutukset on arvioitava ja yhtiön on hankittava rahoitus. Wittusen sanoo HS:lle, että rahoitusta on tarkoitus hankkia pääomamarkkinoilta ja ottamalla velkaa. Lopullinen päätös on hänen mukaansa tarkoitus tehdä viimeistään vuoden 2025 alussa.

Uusiutuvan sähkön hyvä saatavuus houkutteli investoinnin Suomeen

Blastr Green Steelin suunnittelema suurhanke perustaa vihreää terästä tuottava tehdas Suomeen saanut vetoapua uusiutuvan sähkön hyvästä saatavuudesta ja Inkoon hyvästä perusinfrasta, kertoo Business Finlandin Markku Kivistö.

Kivistö kertoo STT:lle, että hankkeen taustalla on sama Vanir Green Industries -ryhmä, joka työstänyt Freyr Batterier -yhtiön akkukemikaalitehdasta Vaasaan, joten kun terästehdashanke tuli ajankohtaiseksi, oli pitkään jatkuneesta yhteistyöstä etua.

–  Me olemme Suomessa oltu hyvin edistyksellisiä vihreän siirtymän kanssa, uusiutuvan energian saatavuuteen on panostettu. Lisäksi meillä on etua siitä, että Suomessa on yksi sähkön hinta-alue, Kivistö sanoi.

Inkoon etuja on myös läheisyys pääkaupunkiseutuun läheisyys, syväsatama jonka kautta voidaan tuoda raaka-aine Norjasta ja viedä valmiit tuotteet sekä hyvä työvoiman saatavuus.

Sähköntuotannon riittävyys näyttää Kivistön mukaan hyvältä.

–  Fingrid on ollut alusta lähtien mukana, ja on varmistettu, että verkko kestää. Tuotannon alku on 2026, sitten lähdetään kasvattamaan ja täyteen toimintaan päästään vuosikymmenen lopulla.

Vuosikymmenen lopulla tuulivoimakapasiteetin odotetaan kasvavan 20 gigawatilla.

–  Tulevaisuus sähköntuotannon suhteen näyttää erittäin hyvältä. On hyvä, että saadaan käyttöä Suomessa tuotetulle tuulivoimalle, Kivistö sanoi.

Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen totesi Twitterissä, että lähtökohtaisesti Inkoon osalta tilanne on hyvä.

–  Varaudumme tulevaisuuden moniinkin tarpeisiin suunnittelemalla parhaillaan kolmatta 400 kV yhteyttä Hikiältä Inkooseen, Ruusunen tviittasi.

Lopullinen investointipäätös Inkoon hankkeesta on määrä tehdä vuonna 2025, ja se vaatii muun muassa ympäristövaikutusarvion tekemistä ja luvituksia. Kivistön mukaan selviää myöhemmin, voidaanko prosessissa käyttää kiihdytyskaistaa, jolloin hankkeen ja mahdollisten valitusten käsittely etenisi mahdollisimman nopeasti.

–  Positiivisesti tähän suhtaudutaan, vaikka paljon työtä tämä vielä vaatii. Askelmerkit ovat kohtuullisen selkeät, Kivistö sanoi.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje