Hyvästi halpamokka! Kahvin hinnannousu kuumottaa kuluttajaa, eikä helpotusta ole luvassa – tässäkin pilvessä on kuitenkin yllättävä kultareunus

Kauppojen kahvihyllyillä on viime viikkoina kuultu hämmentynyttä jupinaa. Siinä, missä vielä muutama kuukausi sitten suosikkisumppia sai hamstrattua kolme pakettia kympillä, pyörii yhden paketin hinta nyt tarjouksessakin kuuden euron hujakoilla.

Pauligin raakakahvin hankinnasta vastaava András Koroknay-Pál tuntee kahvin hinnanmuodostumisen kiemurat.

– Vuodentakaisesta tilanteesta raakakahvin maailmanmarkkinahinta on keskimäärin tuplaantunut, Koroknay-Pál sanoo, ja alkaa avata syitä kuluttajia kuumottavan ilmiön takana.

Hän kertoo, että Suomessa kulutetaan kahta kahvin päälajiketta, arabicaa ja robustaa. Näistä kuppeihin kaadetaan meillä 99 prosenttisesti arabicaa, joka on maultaan robustaa hienostuneempi.

Molempien lajikkeiden maailmanmarkkinahinta noteerataan pörssissä, jossa kahvilla käydään kauppaa aivan kuten osakkeilla. Pörssissä määritetty hinta taas on pohjana kuluttajahinnalle ja myös sille, mitä viljelijälle maksetaan.

. Arabican viimeaikaisen huiman hinnannousun taustalla on viime keväinen kuivuus Brasiliassa ja sitä seurannut pahin halla yli 25 vuoteen, joka verotti sadosta jopa neljänneksen.

Brasilia on maailman kahvinviljelijämaista ylivoimaisesti suurin, siellä tuotetaan yli kolmannes kaikesta maailman kahvista.

– Jos Brasiliassa on tällainen tuotannon häiriö, vaikutus näkyy kaikkialla, Koroknay-Pál selvittää.

Ukrainan sota sen sijaan ei ole kahvin hinnan kallistumiseen vaikuttanut.

. Kysynnän ja tarjonnan tiukka tasapaino Koroknay-Pál toteaa, että maailman kahvimarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan tasapaino on jo muutaman vuoden ollut tiukka: se mikä tuotetaan, myös käytetään. Globaaleja kahvivarastoja tuskin päästään lähivuosina kasvattamaan, joten paluuta "vanhoihin " maailmanmarkkinahintoihin ei ole luvassa.

Totuttua kalliimpi kahvi on siis uusi normaali, hän ennustaa.

Hintaan vaikuttaa myös käytetty valuutta. Maailman kahvikauppaa käydään dollareilla, ja koska dollari on vahvistunut suhteessa euroon, maksaa kahvi euroissa enemmän.

. Globaalisti kahvin kysyntä on Koroknay-Pálin mukaan kasvanut viime vuosina 1–1, 5 prosentin tahdilla. Kasvua on tullut etenkin Aasiasta.

– Näissä maissa on elintaso noussut. Usein kahvinkulutuksen nousu etenee käsi kädessä elintason nousun kanssa.

Maailmanlaajuisesti kahvi on merkittävä työllistäjä. Koroknay-Pálin mukaan kahvi työllistää välillisesti sata miljoonaa ihmistä. Kahvia viljellään noin 50 maassa ja viljelijöitä on 25 miljoonaa.

. Kahvitauon maa Aika näyttää, miten hinnan nousu mahdollisesti vaikuttaa kuluttajakäyttäytymiseen Suomessa.

Edellisen kerran kahvin hinta kallistui roimasti kymmenen vuotta sitten.

– Silloin kulutus ei juurikaan muuttunut, Koroknay-Pál sanoo.

Olemme yhä maailman kovin kahvikansa: nautimme kahvia vuosittain keskimäärin 10 kiloa per henki. Kahvi on syvällä kulttuurissamme, ja myös iso siivu sosiaalisuudestamme tuntuu kietoutuvan kahvikupin ympärille. Ensitreffit sovitaan kupposen äärelle, ja on vaikea kuvitella muistotilaisuutta, jossa ei kahvia tarjottaisi.

– Suomi on ainoa maa, jossa lakisääteinen tauko on nimeltään kahvitauko, eikä pelkkä tauko, Koroknay-Pál huomauttaa.

Jos ilmastonlämpeneminen jatkuu nykyistä tahtia, kutistuu arabica-kahvin viljelyyn soveltuva maa-ala aikaa myöten tuntuvasti. Tämä on Koroknay-Pálin mukaan alan tulevaisuuden uhista suurin.

Uusia, sään ääriolosuhteita kestäviä lajikkeita kyllä jalostetaan, mutta tämä prosessi ottaa aikansa.

– Vie noin 15 vuotta ennen kuin uuden lajikkeen saa kaupallisesti ja viljelijälle kannattavaksi.

Koroknay-Pál kertoo Pauligin tekevän myös yhteistyötä yksittäisten viljelijöiden kanssa sään ääri-ilmiöiden vaikutusten torjumiseksi. Yksi keino on paahteelta suojaavien varjopuiden käyttö.

– Varjopuu voi olla esimerkiksi banaanipuu, joka sekin tuo tuloja viljelijälle.

Toinen uhkakuva on kahvinviljelijöiden ikääntyminen. Heidän keski-ikänsä on nyt 55 nurkilla. Usein ammatti siirtyy polvesta polveen, ja samalla siirtyvät totutut toimintatavat.

– Alasta pitää saada houkutteleva nuorille ja muuttuviin olosuhteisiin tulee osata mukautua.

. Harvojen herkuksi ? Seuraavan satokauden ennusmerkit eivät ole parhaat mahdolliset.

Viime viikkoina Brasiliassa on ollut kuivaa ja Kolumbiassa turhankin sateista, kertovat Koroknay-Pálin tietolähteet.

Koska totuttua kalliimpi kahvi vaikuttaa olevan alan uusi normaali, on kuluttajalla tuhannen taalan paikka päivittää tottumuksiaan, pohtii Koroknay-Pál.

Paras tapa kunnioittaa kahvinviljelijää ja pienentää ruokahävikkiä on hänen mukaansa yksinkertainen: juo se kahvi, jonka olet keittänyt.

– Emme oikein vielä osaa mieltää viemäriin kaadettua kahvia hävikiksi, toisin kuin muiden ruokatarvikkeiden.

Hävikin pienentäminen on myös paras tapa varautua kaikkinaiseen ruuan hintojen nousuun.

Jos kristallipallolla yrittää tähystää kauemmas tulevaisuuteen, edessä voi siintää aika, jolloin kahvista on tullut kaviaarin tapainen harvojen herkku.

– Sitä ennen on kuitenkin vielä paljon tehtävissä, ja jossain määrin kahvia tullaan varmasti aina juomaan.

. Pienpaahtaja ei kiirehdi korottamaan hintoja Omaa kahvisarkaansa kyntävät myös maamme pienpaahtimot. Niistä yksi on vaasalaisen Janne Mäen yhden miehen yritys Tinto Roastery.

Mäki arvelee raakakahvin kallistumisen tuomien hinnankorotuspaineiden osuvan kovemmin suuryrityksiin kuin pienpaahtimoihin. Mäki ei ole kiirehtinyt hintoja nostamaan markkinoiden heilahtelujen tahdissa.

– En usko että se olisi kannattava vaihtoehto minulle, hän puntaroi.

– Sen sijaan koetan tehostaa toimintaa ja tehdä työtä yhä paremmalla tatsilla, ja tietysti toivon saavanani hyviä tilauksia.

. Pitkään Postissa työskennellyt Mäki perusti paahtimonsa kolme vuotta sitten. Alanvaihto ei ole kaduttanut hetkeäkään, vaikka pandemia alkoi pian yrityksen perustamisen jälkeen ja ilmastonmuutos maalaa omia uhkakuviaan tulevaan.

– Työ on kivaa, joka päivä on mukava tulla töihin. Ja mitä taloudelliseen puoleen tulee, minulle riittää, että saan lainaa lyhennettyä ja tulen toimeen, hän summaa.

Kahvin ohella Janne Mäki on perehtynyt viineihin. Häntä kiehtoo kahvin takana avautuva maailma: historia, maantiede, lukuisat taustatarinat.

. Nauti, älä kisko Raakakahvin hinta on noussut Mäen mukaan viime vuodesta keskimäärin 30-50 prosenttia. Huimimmin on kallistunut elsalvadorilainen lajike, jonka hinta on pompannut peräti 80 prosenttia.

Suurimman osan kahveistaan Mäki hankkii luotetulta kahvinvälittäjältä Hampurista. Toisinaan hän ostaa eriä suoraan tuottajalta.

– Se on kuitenkin sen verran haastava prosessi, että kovin usein en siihen ryhdy.

Raakakahvin ohella nousseet ovat monet muutkin paahtimoyrittäjän arkeen vaikuttavat kulut, kuten sähkö ja kaasu. Myös viiveet tarvikkeiden saatavuudessa ovat arkipäivää. Viime aikoina kortilla on ollut esimerkiksi etikettien liimapaperi.

Lajikkeiden saatavuudessa ja kuljetuksessa on siinäkin ollut viime aikoina viivästyksiä. Tämä on haasteellista vaikkapa silloin, jos ravintolan tilaaman oman sekoituksen yhtä lajiketta ei olekaan saatavilla.

Mäki toteaa, että sään armoilla pienellä palkalla sinnittelevät kahvinviljelijät ansaitsisivat kaiken mahdollisen arvostuksen.

– Muut marjat voi vaan poimia koriin, mutta kahvimarjan poimiminen on vasta monien vaiheiden alku, marjat pitää esimerkiksi kuivattaa ja pestä, hän avaa.

. Raakakahvin hinnannousun myötä marketkahvien hinnat ovat lähestyneet pienpaahtimoiden erikoiskahvien hintoja. Tämä voi herättää kuluttajissa halun katsoa, mitä muuta kuin perusmokkaa on tarjolla.

– Vaikka olisi 30 vuotta juonut yhtä merkkiä, nyt voi silmä etsiytyä laajemmalle, Mäki arvelee.

Hinnannousu on omiaan nostamaan meillä arkisena pidetyn juoman arvoa. Ehkä siinä piilee tämän pilven kultareunus.

– Että kahvia ei kiskottaisi, vaan nautittaisiin.

. Pienpaahtimoiden pienimpiä Pienpaahtimo löytyy myös Eteläpohjalaisesta peltomaisemasta, Lappajärveltä.

– Kuulumme pienpaahtimoluokan pienimpiin, meillä on vain kahden kilon paahdin, naurahtaa Kaffiinon toinen yrittäjä, Katja Kujala.

Kujalan ja hänen kälynsä Sari Särkijärven yrittäjyys alkoi 2014 Kujalan kuultua, että Timo Vesiluoma oli myymässä pienpaahtimoaan Ala-Härmässä.

– Meillä oli intoa ja sopivat tilat. Kaupat sinetöitiin nopeasti.

Yrittäjäksi alettiin rakkaudesta lajiin ja bisnestä pyöritetään käsityöläisyys ja eettisyys edellä. Päätoimisesti Kujala ja Särkijärvi eivät papuja paahda, leipätyö on ainakin toistaiseksi muualla.

Kujala ja Särkijärvi ovat samoilla linjoilla vaasalaiskollega Janne Mäen kanssa. Erityisiä hinnannostopaineita ei heidänkään pienpaahtimossaan ole.

– Meidän kahvimme tuotantoprosessi on varsin erilainen markettien bulkkikahviin verrattuna. Marjat, joita käytämme, poimitaan käsin.

. Raakakahvinsa Kujala ja Särkijärvi tilaavat italialaiselta tukkurilta.

Katja Kujalan havaintojen mukaan isot paahtimot ovat myös alkaneet tulla pienpaahtimoiden apajille markkinoinnissaan.

– Markkinoille on tuotu pienempiä paketteja ja joillekin tuotteille on luotu samanlaista mielikuvaa kuin pienpaahtimoiden kahveille.

. Kahvitietoisuus kasvussa Yleinen kahvin hinnan nousu voi hyvinkin saada ihmiset miettimään kahvin arvoa, Kujala miettii. Hänelle kahvi edustaa arjen luksusta.

– En juo kahvia samasta mukista pitkin päivää, vaan istun alas nauttimaan kupillisen, pysähdyn siihen hetkeen.

Raakakahvi paahdetaan tilausten mukaan, nurkissa ei pyöri ylimääräisiä eriä odottamassa.

Kun Kujala ja Särkijärvi aloittivat yrittäjänä, pienpaahtimokahvit olivat lähinnä kahvihifistelijöiden juttu. Sittemmin tietoisuus on laajentunut.

– Trendi näyttää menevän siihen suuntaan, että kahveja maistellaan ja harrastetaan yhä enemmän.

Tue, 5/24

Kirjaudu sisään

Tue, 5/24

Hyvästi halpamokka! Kahvin hinnannousu kuumottaa kuluttajaa, eikä helpotusta ole luvassa – tässäkin pilvessä on kuitenkin yllättävä kultareunus

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin