Jaakko Rengon ammatissa on nuoria aloittajia entistä vähemmän – Luottamus tulevaan pysyy silti lujana: "Räpiköidään ensin kuiville tästä"

Isonkyrön Lehmäjoella asuvalla Jaakko Rengolla , 26, on toive tulevaisuuden varalle.

– Toivottavasti ei käy niin, että seuraava oman sukupolveni maanviljelijä löytyisi vasta jostain 30 kilometrin päästä.

Tilastot ovat huolestuttavia. Kun vielä vuonna 2021 maatalouden sukupolvenvaihdoksia tehtiin Suomessa 500, viime vuonna uusia nuoria tilanpidon jatkajia oli ennakkoarvioiden mukaan enää noin 300.

Vielä 1990-luvulla sukupolvenvaihdoksia kirjattiin vuodessa yli 2000.

Maatalouden kannattavuuden romahdus syksyn 2021 onnettoman sadon ja etenkin Venäjän Ukrainan hyökkäyssodan vuoksi on näivettänyt alan vetovoimaa entisestään.

– Tiedän nuoria viljelijöitä, jotka ovat joutuneet lopettamaan eläintuotannon, kun tuotantokustannukset ovat nousseet niin rajusti.

Rengon viljatilalla sukupolvenvaihdos on edessä vuoden, parin sisällä, kun Jaakko Renko siirtyy isänsä jälkeen virallisesti isännäksi.

Tilalla on viljelyssä noin 160 hehtaaria. Sen lisäksi isännät kahdessa sukupolvessa tekevät koneurakointia ja metsätöitä.

. Ennustettavuus ollut kaukana Maatalouden investoinnit ovat isoja, ja niiden tekeminen vaatii ennustettavuutta.

– Juuri ennustettavuutta tilat tarvitsisivat. Kun yhtäkkiä postilaatikkoon tipahtaa muuttuneen maailman tilanteen sataantuhanteen euroon noussut sähkölasku, on siitä ennustettavuus kaukana. Tai kun lannoitteiden hinnat nousivat rajusti samasta syystä, Etelä-Pohjanmaan maaseutunuorten puheenjohtajana toimiva Renko sanoo.

Lannoitteiden hinnannousu nosti viljanviljelyn kustannuksia rajusti viime vuonna. Tämä heijastui esimerkiksi sianlihaa tuottavien tilojen käyttämän rehuviljan hintaan niin, että rehut olivat jo viime keväänä ennätyskalliita.

Tämä vuosi alkoi käänteellä toiseen suuntaan, kun lannoitefirma Yara ilmoitti lannoitetonnin hinnan 200 euron laskusta.

Energiakustannukset ovat kasvinviljelytiloilla kausiluonteisempia kuin eläintiloilla, joita sähkön hinnannousu kurittaa nyt eniten.

Viljatiloilla energiankulutus nousee huippuunsa syksyn viljan puinti- ja kuivausaikana.

Rengot ehtivät muuttamaan pihapiirin lähistöllä sijaitsevan kuivaajansa öljystä hakkeella toimivaksi vuonna 2019.

– Nyt ei voi olla kuin tosi tyytyväinen, että se investointi tuli tehtyä. Haketta tehdään omista metsistä ja myös tupa sekä konehallit lämpiävät sillä.

. "Hölmö ei saa olla" Kohonneet tuottajahinnat ovat kompensoineet osan maatilojen tuotantokustannusten noususta. Pellervon taloustutkimuksen (PTT) syksyn ennusteen mukaan tuotantopanosten korkea hintataso heikentää kuitenkin yhä maatalouden kannattavuutta.

Kaiken kaikkiaan markkinoilla on PTT:n perusteella edelleen suurta epävarmuutta.

Nuoren viljelijän luotto tulevaan on kuitenkin kova.

– Nyt pitää vain räpiköidä ulos tästä tilanteesta. Ruokaa tarvitaan joka päivä ja Suomessa on niin hyvät edellytykset tuottaa ruokaa. Esimerkiksi vesivarantomme ovat maailmanmitassa huippuluokkaa. Olisi suuri vahinko, jos näitä mahdollisuuksia ei käytettäisi.

Jaakko Renko kaipaa maatalouteen vaikeista ajoista huolimatta myös uskallusta investoida.

– Toisaalta hölmö ei saa olla eli laskelmat on tehtävä huolella, sikäli kun hintoja pystyy ennakoimaan.

. Syyllistäminen saisi jo loppua Jos jokin tämän ajan suomalaisessa julkisessa maatalouskeskustelussa nuorta viljelijää ärsyttää niin positiivisuuden puute.

– Jatkuva syyllistäminen turhauttaa.

Esimerkiksi Rengon tilalla on ympäristötoimia tehty jo pitkään.

– Olemme lisänneet valkuaiskasvien viljelyä, apilaseosta käytetään kerääjäkasvina, osa pelloista kevytmuokataan, eikä kynnetä kaikkia, viljelijä luettelee.

Myös kollegojen eläintiloilta löytyy esimerkkejä eläinten hyvinvoinnin jatkuvasta parantamisesta.

– Enää ei tehdä parsinavettoja, vaan pihattoja, joissa lehmät saavat kulkea vapaasti vuorokauden ympäri. Ylipäätään eläinten hyvinvointiin panostetaan. Nuoret ovat innokkaita tekemään lisää, jotta eläimillä ja tuottajilla olisi hyvä olla.

Jaakko Renko painottaa koko suomalaisen ruokaketjun vastuullisuutta.

– Meillä sioilla saa olla saparot ja tuotantomme on salmonellavapaata. Ja onhan se aika hienoa ja ainutlaatuista, kun lihapakkauksesta voi tarkistaa, millä tilalla se on tuotettu.

. Alan koulutusta tarvitaan Mikä uransa alussa olevaa maanviljelijää ammatissa sitten kiehtoo niin paljon, että uskoa riittää vaikeiden aikojen yli?

Jaakko Rengon vastaus ei yllätä.

– Intohimo alaa kohtaan ja vapaus siihen, mitä tekee. Koko ajan lisääntynyt sääntely on toki tätä vapautta vähentänyt. Sitä kaipaisin lisää, sillä vapaus lisää työn tekemisen mielekkyyttä ja luo samalla uskoa tulevaisuuteen.

Hän muistuttaa, että pohjalaismaakunnissa on hyvät koulutusmahdollisuudet maatalousalalle. Opinnot taas antavat perustan muun muassa maatilayrittäjyydessä elintärkeiden talousasioiden hallinnalle.

– Toivottavasti laaja koulutustarjonta säilyy täällä.

Jaakko Rengolla opinnot Seinäjoen ammattikorkeakoulussa tarkoittivat paitsi agrologin papereita myös elämänkumppanin löytymistä.

Aino-puoliso on kotoisin sika- ja viljatilalta Hämeestä. Tällä hetkellä hän työskentelee kirjanpitoyrityksessä Kauhavalla erikoisalanaan maatalouden tilinpito.

– Voisihan sitä tilallamme vielä joskus eläimiäkin olla, viljelijä visioi tulevaisuutta astuessaan punaisesta tuvasta ulos aurinkoisen pakkaspäivän kirpeyteen.

Kirjaudu sisään

Jaakko Rengon ammatissa on nuoria aloittajia entistä vähemmän – Luottamus tulevaan pysyy silti lujana: "Räpiköidään ensin kuiville tästä"

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje