Katso, mikä oli pohjalaisten loppuvuoden suosikkiosake – Sijoitusalan ammattilaiset vinkkaavat, mitä pörssissä tapahtuu seuraavaksi

Vuosi 2023 on osakesijoittajalle lähtökohdiltaan hankala, koska mikään omaisuusluokka tai laajasti hajautettu kokonaisuus ei tarjoa nykyistä inflaatioprosenttia korkeampaa tuotto-odotusta.

Näin sanoo osake- ja rahastovälittäjä Nordnetin sijoitusstrategi, useita sijoitusalan kirjoja kirjoittanut Jukka Oksaharju .

Ilkka-Pohjalainen kysyi Oksaharjulta ja Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professorilta Timo Rothoviukselta , miltä alkava vuosi näyttää osakesijoittajan näkökulmasta ja mitä päättyvästä vuodesta jää mieleen.

Rothoviuksen mukaan vuoden 2023 alkupuoli voi olla vielä suuren epävarmuuden aikaa taantuman ja korkokehityksen kannalta.

– Sen jälkeen tilannekuva toivottavasti selkiytyy. Yleensä osakkeita kannattaa ostaa silloin, kun tulevaisuudennäkymät ovat mahdollisimman huonot tai epävarmat, hän huomauttaa.

. Kasvuosakkeet hyötyvät, jos korot alas Jukka Oksaharjun mukaan on mielenkiintoista seurata, kuinka paljon pankkisektorin tuloskunto vahvistuu nyt, kun nollakorkojen aika on ohi.

– Kolikon kääntöpuolelta voi kuitenkin löytyä kasvavat luottotappioiden määrät, jos asiakkaat joutuvat vaikeuksiin lainanhoidossaan.

Oksaharju muistuttaa, että vuonna 2022 pörssissä kärsivät erityisesti niin sanotut kasvuyhtiöiden osakkeet.

Tämä perustui pitkälti siihen, että nousevat korot pienensivät yhtiöiden tulevaisuuden kasvun laskennallista nykyhetken arvoa.

– Jos korkotaso kääntyisi jo ensi vuonna laskuun, voisimme nähdä käänteisen ilmiön eli kasvuosakkeiden paluun muotiin. Tämä ei kuitenkaan liene perusskenaario, hän sanoo.

Myös Timo Rothovius nostaa esiin kasvuosakkeiden hyötymisen, jos korot tulevat alas.

– Taloustaantumassa taas välttämättömyysalat ovat hyötyjiä.

. Nordnetin tilastojen mukaan Nokian Renkaat on ollut loppuvuoden ostetuin osake sekä Vaasan että Seinäjoen seudulla.

Tämä on ehkä hieman yllättävää, sillä Nokian Renkaat on kärsinyt pian päättyvänä vuonna merkittävästi Venäjä-riskinsä toteutumisesta.

Marras-joulukuussa yhtiö kuitenkin kertoi sekä uuden oman tehtaan rakentamisesta Romaniaan että sopimusvalmistuksen lisäämisestä korvaamaan Venäjän-tuotannon menetystä.

– Tilastojen valossa kasvava osa yksityissijoittajista näkee yhtiöllä asteittain kirkastuvan pitkän aikavälin tulevaisuuden Venäjältä tulleesta takaiskusta huolimatta, Oksaharju toteaa.

. Fortumin mokat ja karu kohtelu jäivät mieleen Entä mistä osakemarkkinoiden asiantuntijat muistavat pian päättyvän vuoden?

Timo Rothovius painottaa, että tärkein tapahtuma oli tietenkin Venäjän sota naapuriaan vastaan.

– Siitä ovat seuranneet moninaiset ongelmat myös talouteen, esimerkiksi inflaation kiihtyminen. Yksittäisistä yrityksistä jäi parhaiten mieleen ehkä Fortum ja yhtiön omien mokien lisäksi se, miten yhtiön enemmistöomistaja kohteli muita omistajia, hän kertoo.

Jukka Oksaharju alustaa valintaansa sillä, että finanssikriisin 2008-2009 jälkeen on vuosi toisensa jälkeen arvuuteltu, milloin korot nousevat ja mitä silloin tapahtuu.

– Nyt tiedämme, että yhteiskunnassa lähes kaikki omaisuusarvot putoavat korkojen noustessa nopeasti. Erityisesti on jäänyt mieleen se, että korkojen nousu tapahtui tällä kertaa inflaation kiihdyttyä 40 vuoden huippulukemiinsa, eikä siksi, että talouskasvu olisi ollut erityisen vauhdikasta, minkä vuoksi korkojen nostamisella olisi pitänyt hillitä talouden ylikuumentumisen riskiä.

Oksaharjun mukaan vuosi 2022 palautti talouden ja markkinat kohti normaalimpaa tilaa, jossa lainaraha ei ole enää puoli-ilmaista.

– Tämä muutos paljastaa todellisen elintason, johon meillä on oikeasti varaa. Valtiontalouteen koronnousu iskee rajusti, mutta viiveellä.

Kirjaudu sisään

Katso, mikä oli pohjalaisten loppuvuoden suosikkiosake – Sijoitusalan ammattilaiset vinkkaavat, mitä pörssissä tapahtuu seuraavaksi

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katso, mikä oli pohjalaisten loppuvuoden suosikkiosake – Sijoitusalan ammattilaiset vinkkaavat, mitä pörssissä tapahtuu seuraavaksi

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje