Kohonneet korot näkyvät asuntolainojen kysynnässä, mutta nyt on tapahtunut käänne – Yksi mörkö vaanii monia

Suomen käytetyin asuntolainojen viitekorko kipusi helmi-maaliskuun vaihteessa pitkän ajan ennätykseen, kun vuoden euribor nousi yli 3,7 prosenttiin ensimmäistä kertaa sitten joulukuun 2008.

. Kohonneet korot ovat näkyneet suomalaisten innossa ottaa asuntolainaa. Tammikuussa nostettiin uusia asuntolainoja noin 847 miljoonalla eurolla.

Se on Suomen Pankin tilastokannan mukaan pienin uusien nostettujen asuntolainojen määrä 20 vuoteen. Edellisen kerran lainoja otettiin nykyistä vähemmän tammikuussa 2003.

OP Etelä-Pohjanmaan pankinjohtaja Anne Hakola kertoo, että heillä nostettiin asuntolainoja viime vuonna kymmenen prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Vaasan Osuuspankin toimialueella sen sijaan asuntolainoja nostettiin viisi prosenttia enemmän verrattuna edellisvuoteen.

– Erityisesti alkuvuonna 2022 asuntolainojen kysyntä oli erittäin vahvaa Vaasan alueella, mutta loppuvuodesta nähtiin asuntolainahakemusten määrän selkeä pienentyminen, Vaasan Osuuspankin pankinjohtaja Kaisa Lejon sanoo.

. Vähän yli satatuhatta euroa Korkojen ja hintojen yleinen nousu ovat heijastuneet myös asuntolainojen kokoon.

Vaasan Handelsbankenin henkilöasiakasvastaavan Jari Keron mukaan merkillepantavaa on muutos asiakkaiden ostettavissa kohteissa. Ne ovat olleet usein edullisempia kuin vuosi sitten.

OP Etelä-Pohjanmaan keskimääräinen kodin hankintaan nostettu asuntolaina oli viime vuonna 107 000 euroa , joka oli hieman edellisvuotista matalammalla tasolla.

Vaasan OP:n keskimääräinen nostettavan asuntolainan suuruus oli viime vuonna 125 000 euroa.

. Helmikuu toi käänteen Haastatellut Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla toimivat pankit kertovat helmikuun tuoneen käänteen asuntoluottojen kysyntään.

Tähän on voinut vaikuttaa muun muassa se, että pelätyt talven ylisuuret sähkölaskut eivät toteutuneetkaan.

Handelsbankenin Jari Keron mukaan uusien asuntolainojen kysyntä on helmikuun ajan ollut selvästi vilkkaampaa kun tammikuussa 2023.

–Tammi-helmikuussa lainahakemusten määrä on lähtenyt ilahduttavasti takaisin kasvu-uralle, Etelä-Pohjanmaan OP:n Anne Hakola sanoo.

Myös Kaisa Lejon Vaasan OP:sta kertoo, että helmikuun aikana nähtiin pientä nousua hakemusmäärissä.

. Näin paljon asuntolaina vie tuloista Ekonomistit OP Ryhmässä tekivät joulukuussa laskelman lainanhoitorasituksesta eri puolilla Suomea.

Lainanhoitorasitus kertoo, kuinka paljon kotitaloudelta kuluu rahaa lainan lyhentämiseen, korkoihin ja muihin asumisen kuluihin suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin.

Tyypilliseen osakeasuntoon otetun lainan lainanhoitorasituslukema on laskelman mukaan koko maassa noin 25 prosenttia kotitalouden käytettävissä olevista tuloista.

Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla lainanhoitorasitus on koko Suomen keskivertoa alempi.

Lainanhoitorasite osakeasunnoissa on selvityksen mukaan esimerkiksi Seinäjoella 18,74 prosenttia, Vaasassa 19,33 prosenttia, Mustasaaressa 13,40 prosenttia ja Laihialla 12,24 prosenttia.

. Keino varautua korkojen nousuun Yksi tänä keväänä monia taloyhtiöissä asuvia suomalaisia vaaniva rahanreikä on taloyhtiölainan koronnousu.

Voimakas korkotason nousu alkoi vasta viime kevään jälkeen ja varsinkin uusissa taloyhtiöissä saattaa olla vielä lainan lyhennysvapaajakso menossa.

Lyhennysten alkaessa ja korkotason päivittyessä uudelle tasolle, asunnon omistajan rahoitusvastike voi nousta paljonkin.

Taloyhtiölainan korkosuojaus on pankkien mukaan keino, jonka avulla osakas voi varautua nousevien korkojen vaikutukseen.

– Taloyhtiölainan viitekoron määräytymispäivän tai lyhennysvapaan päättymisen lähestyessä isännöitsijän on hyvä olla yhteydessä pankkiin, Anne Hakola sanoo.

Kirjaudu sisään

Kohonneet korot näkyvät asuntolainojen kysynnässä, mutta nyt on tapahtunut käänne – Yksi mörkö vaanii monia

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje