Korkojen ja inflaation nousu painaa kuluttajien talousluottamusta ennätysalas, mutta oman työpaikan säilymiseen uskotaan yhä

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien odotukset oman taloutensa kehityksestä synkkenivät heinäkuussa entisestään viime kuun valmiiksi matalista lukemista. LEHTIKUVA / Mikko Stig
Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien odotukset oman taloutensa kehityksestä synkkenivät heinäkuussa entisestään viime kuun valmiiksi matalista lukemista. LEHTIKUVA / Mikko Stig
Jaa artikkeli

Kuluttajien luottamus talouteen pysyi heinäkuussa ennätysmatalalla. Kyseessä oli toinen kuukausi putkeen, jolloin luottamus laski alimmilleen vuodesta 1995 alkaneessa mittaushistoriassa.

Tilastokeskus kertoo, että kuluttajien odotukset heidän oman taloutensa kehityksestä synkkenivät entisestään viime kuun valmiiksi matalista lukemista. Vastaajista 28 prosenttia arvioi, että heidän oman taloutensa tila on nyt huonompi kuin vuosi sitten. Lähes kolmasosa pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa.

Yliaktuaari Pertti Kangassalo kuvaa tilannetta poikkeukselliseksi. Hänen mukaansa kuluttajilla Suomessa on yleensä hyvin vakaa usko omaan talouteensa ja sen myönteiseen kehitykseen jatkossakin.

Suomen talouden kehityksen osalta odotukset pysyivät kesäkuun heikolla tasolla. Jopa 75 prosenttia kuluttajista uskoo, että Suomen taloustilanne on tällä hetkellä huonompi kuin vuosi sitten. Yli puolet kuluttajista odottaa tilanteen huononevan entisestään. Vain 13 prosenttia vastaajista uskoi heinäkuussa, että maan taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana.

–  Kyllähän kuluttajien luottamus on historiallisesti kulkenut aika lailla käsi kädessä suhteessa bruttokansantuotteen kehitykseen, Kangassalo sanoo STT:lle.

Kyseessä on myös ensimmäinen kerta, kun vastauksista koostettu luottamusindikaattori on viidettä kuukautta yhtäjaksoisesti alle -10. Koronapandemian alussa -10:n haamuraja alitettiin vain yhden kuukauden ajan, ja edellinen ennätysjakso kesti kolme kuukautta.

Työllisyysodotukset valopilkkuna

Heikkoja tuloksia selittävät koronapandemian aiheuttamat työllisyysvaikutukset sekä Venäjän hyökkäys Ukrainaan, joka vaikutti inflaatioon ja lainakorkojen nousuun.

Kangassalo huomauttaa, että hinnat olivat nousussa jo ennen Venäjän helmikuista hyökkäystä. Tämän uskottiin olevan seurausta koronapandemian jälkeisestä kysyntäpiikistä ja elvytyspaketeista. Sota kuitenkin voimisti kehitystä entisestään.

–  Inflaatio- ja korkoasioilla on suora vaikutus ihmisten talouksiin. Siinä mielessä ihan ymmärrettävää, että nyt ollaan pessimistejä, Kangassalo sanoo.

Historiallisen heikon kokonaisluottamuksen keskellä ilonaiheita tarjoavat kotitalouksien ajatus työttömyyden kehityksestä ja omasta rahatilanteesta.

Kangassalon mukaan kuluttajat eivät usko, että heidän oma työpaikkansa menisi alta. Arvio tulevasta on jopa keskimääräistä hieman parempi.

–  Ihmisillä on ollut yllättävän hyvät näkemykset yleisen työttömyyden tasosta toistaiseksi, ja myös henkilökohtaisesti uhka koetaan hyvin pieneksi, Kangassalo sanoo.

Kuluttajien keskimääräinen rahatilanne on myös pysynyt hyvänä. Moni kotitalous pystyi kerryttämään säästöjä korona-aikana, jolloin kulutusmahdollisuudet vähenivät.

Sen sijaan asunnon ja auton ostamisen aikeet ovat pudonneet keskimääräisen tason alle.

Kuukausittaisessa kyselyssä Tilastokeskus selvittää kuluttajien käsitystä esimerkiksi julkisen talouden, inflaation ja työttömyyden tulevasta suunnasta.

Tutkimuksessa kysytään myös kuluttajien omista aikeista säästää, ottaa lainaa tai tehdä erilaisia isoja hankintoja, kuten ostaa asunto, auto, kestotavaroita tai ulkomaanmatkoja. Taustatietoineen kyselyssä on yli 30 eri kohtaa.

Yritysten odotukset synkistyneet

Kuluttajien tapaan myös suomalaisyritysten suhdannenäkymät ovat heikentyneet kaikilla päätoimialoilla, selviää Elinkeinoelämän keskusliiton julkaisemasta suhdannebarometrista. Keskeisimpänä syynä on Venäjän käynnistämä hyökkäyssota, joka pudotti Suomen talouden kasvuennusteet tälle vuodelle kolmesta prosentista noin prosenttiin.

–  Jos nimenomaan energian osalta tapahtuu paljon Euroopassa, se heijastuu Suomeen aika pian. Oletettavissa on, että tilanne vielä heikentyy ennen kuin se lähtee paranemaan, Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Sami Pakarinen sanoi tiedotustilaisuudessa.

Heikko kuluttajaluottamus vaikuttaa myös yritysten odotuksiin.

–  Kuluttajien kokema epävarmuus ja kukkaron nyörien pitäminen tiukalla heijastuu väistämättä yrityskenttään syksyn aikana.

Yritysten tuotanto ja myynti ovat kasvaneet kesän aikana, mutta odotukset loppuvuodelle ovat selvästi vaisummat. Kasvun ennustetaan pysähtyvän vuoden lopulla. Sama tilanne on henkilöstöpuolella, jossa henkilöstömäärät ovat kasvaneet kesän aikana, mutta kasvun ennakoidaan lähes pysähtyvän syksyn aikana.

Kokonaisuudessaan yritysten suurimpana kasvun esteenä nähdään osaavan työvoiman puute. Palvelualojen osalta ennätysmäärä raportoi ammattityövoiman puutteesta.

–  Meidän kyselyhistoriassamme ei ole koskaan raportoitu näin paljon ongelmia palvelualoilla ammattityövoiman puutteen osalta, Pakarinen kertoi.

Elinkeinoelämän luottamusindikaattorit ropisivat alaspäin ennen kaikkea rakentamisen ja teollisuuden osalta siitä huolimatta, että materiaalipula on helpottanut hieman.

–  Rakentamisen osalta ollaan etenemässä heikkenevään suhdanteeseen. Ennen kaikkea kuluttajien kautta tuleva epävarmuus näkyy tuotantotilanteessa. Riittämätön kysyntä nostaa päätään ja syksyn tuotanto-odotukset ovat synkät, Pakarinen summaa.

Hän huomauttaa kuitenkin, että hyvänä indikaattorina pidetyssä myymättömien huoneistojen määrässä ei ole ainakaan vielä nähty nousua.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

Jaa artikkeli

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje