LNG-laiva Exemplarista syötettiin viime yönä onnistuneesti kaasua Suomen kaasuverkkoon – terminaalilaivan kaupallinen kannattavuus nähdään vasta vuosien kuluttua

Liki 300-metrinen terminaalilaiva saapui Inkoon satamaan keskiviikkona. LEHTIKUVA / Jussi Nukari
Liki 300-metrinen terminaalilaiva saapui Inkoon satamaan keskiviikkona. LEHTIKUVA / Jussi Nukari

Ensimmäiset kaasumolekyylit on onnistuneesti syötetty LNG-terminaalilaiva Exemplarista Suomen kaasuverkkoon torstain ja perjantain välisenä yönä, kaasuverkkoyhtiö Gasgrid kertoo. Kyse oli testijakson ensimmäisestä vaiheesta.

–  Historiallinen hetki. Nyt on avattu uusi syöttöpiste Suomen ja Baltian kaasuverkostoon, yhtiön toimitusjohtaja Olli Sipilä sanoi toimittajille järjestetyssä taustatilaisuudessa perjantaina.

Nesteytettyä maakaasua (LNG) Suomen kaasuverkkoon tarjoava liki 300-metrinen terminaalilaiva Exemplar saapui Inkoon satamaan keskiviikkona puolenpäivän jälkeen.

Aluksessa oli mukana kaasua testaamiseen, toiminnan aloitukseen ja huoltovarmuustarpeisiin. Sipilä ei perjantaina kommentoinut, kuinka paljon kaasua aluksessa oli sen saapuessa Suomeen, mutta täynnä se ei kuitenkaan ollut. Kaasun alkuperämaan Sipilä kertoi olevan Egypti.

Täydennystä laivan LNG-varastoihin voi tulla jo lähiaikoina, mutta tarkkaa ajankohtaa Sipilä ei vielä voinut vahvistaa.

Poikkeuksellisen nopeaa toimintaa

Sopimus terminaalilaivan vuokraamisesta allekirjoitettiin yhdysvaltalaisen Excelerate Energy -yhtiön kanssa toukokuussa päivää ennen kuin kaasuhanat Venäjältä suljettiin, Sipilä kertoi.

Suomi päätti aluksen vuokrauksesta alkuvuonna reaktiona Ukrainan sotaan. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan LNG-terminaalilaivan vuokraaminen oli ainoa tapa irtautua riippuvuudesta Venäjältä tuodusta kaasusta.

Noin seitsemän kuukauden kuluttua sopimuksen allekirjoittamisesta valtava terminaalilaiva tönöttää jo Inkoon satamassa. Sipilän lisäksi myös LNG-terminaaliprojektin johtaja Esa Hallivuori sekä Inkoon kunnanhallituksen puheenjohtaja Henrik Wickström (r.) kuvailevat, että laivan saaminen Suomeen oli poikkeuksellisen nopeaa ja sujuvaa.

Suomen olosuhteisiin soveltuvia laivoja ei Sipilän mukaan ollut kovin montaa tarjolla.

–  Ylipäätään maailmassa on tämän mittakaavan laivoja vajaat 50, joista sopimuksesta vapaana tai vapautumassa olevia oli alle kymmenen. Näistä vain osa sopi kylmiin olosuhteisiin.

Gasgrid ei itse osta kaasua terminaalilaivaan. Se on Suomen kaasuinfrastruktuurista vastaava operaattori, jolta asiakas varaa terminaalin käyttövuoron. Asiakas vastaa kaasun hankinnasta ja hoitaa tankkerin tulon sekä siihen liittyvät operaatiot.

Ainoa maa, jonka kaasua terminaalilaivaan ei oteta vastaan, on Venäjä, Sipilä sanoo. Syynä on se, että terminaali on vuokrattu nimenomaan venäläisestä kaasusta irtautumiseksi.

Muita suuria maakaasun tuottajamaita ovat muun muassa Yhdysvallat, Norja ja Qatar.

Kustannukset 46 miljoonaa euroa vuodessa

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat kymmenen vuoden vuokra-ajalta yhteensä noin 460 miljoonaa euroa eli 46 miljoonaa euroa vuodessa. Toimitusjohtaja Sipilän mukaan kestää tyypillisesti yhdestä kolmeen vuotta ennen kuin terminaalitoiminta alkaa kannattaa taloudellisesti.

Joulukuun alussa valtioneuvosto päätti pääomittaa Gasgridin terminaalitoiminnasta vastaavaa tytäryhtiötä 105 miljoonalla eurolla. Valtioneuvoston mukaan toiminnan käynnistäminen sitoo tämän verran varoja ennen kuin uuden yhtiön tulorahoitus alkaa täysimääräisesti toimia.

–  Toki voi olla myös mahdollista, että tämä (terminaali) varmistaa vain turvallisuutta, huoltovarmuutta ja energiajärjestelmän toimintaa, jolloin yhteiskuntakin joutuu siihen osallistumaan. Mutta tämän tiedämme vasta 1–3 vuoden päästä, Sipilä sanoi.

–  Toivotaan, että terminaali saa niin paljon käyttäjiä, että se kulu tulee sieltä takaisin seuraavien vuosien aikana.

Kaasun kaupallinen jakelu terminaalilaivasta alkaa tammikuun puolivälissä. Mahdollisista asiakkaista Sipilä on vielä vaitonainen ja tyytyy sanomaan varausprosessien olevan käynnissä.

–  Niistä (asiakkaista) ei ole vielä tiedotettavaa.

Kaasun käyttö on Suomessa tänä vuonna noin puolittunut korkean hinnan ja rajoittuneen saatavuuden vuoksi. Viime vuonna kaasulla katettiin noin kuusi prosenttia Suomen energiankäytöstä.

Valtioneuvoston mukaan terminaalilaivan kaupallisen kysynnän käynnistymiseen liittyy merkittävä epävarmuus.

–  Näemme kuitenkin, että kaasumaisilla muodoilla on tänään ja tulevaisuudessa merkittävä rooli. Uskomme, että tulevina vuosina markkinoiden hintataso normalisoituu ja osa niistä, jotka ovat vähentäneet kaasun käyttöä tai vaihtaneet sen toisiin energiamuotoihin, mahdollisesti palaavat käyttäjiksi, Sipilä sanoi.

Kapasiteettia terminaalilaivalla riittää. Siihen mahtuu noin 150  000 kuutiota LNG:tä, jolla voidaan tuottaa hieman yli terawattitunti energiaa. Se vastaa noin 50  000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta.

Taustatilaisuudessa Sipilä sanoi, että yksi LNG-terminaaliprojektin prioriteeteista oli vastuullisuus ja Suomen ilmastotavoitteiden tukeminen. Miten tämä suhteutuu siihen, että fossiiliseen polttoaineeseen eli maakaasuun investoidaan pitkällä tähtäimellä ja lähes 500 miljoonaa euroa?

–  Lyhyellä tähtäimellä maakaasu esimerkiksi kivihiileen verrattuna tuottaa noin puolet vähemmän päästöjä, eli sillä pystytään niin sanotusti yön yli vähentämään päästöjä nopeasti. Jotta pystytään mahdollisimman paljon ja mahdollisimman nopeasti lisäämään esimerkiksi sääriippuvaista tuuli- ja aurinkovoimaa, tarvitaan säätövoimaa. Maakaasu säätövoimana mahdollistaa mahdollisimman nopean puhtaan sähkön- ja energiantuotannon lisäyksen, mutta kuitenkin siten, että säilytetään toimitusvarmuus, Sipilä sanoi.

Myös Viro hyötyy LNG-laivasta

Suomi vuokrasi LNG-terminaalin kymmeneksi vuodeksi. Suomen lisäksi se toimittaa kaasua Viron kautta Itämeren alueelle.

Sipilä sanoo laivan parantavan alueellista energiaturvallisuutta Suomen lisäksi sen lähiympäristössä. Sataman ja terminaalilaivan turvallisuuden yksityiskohtia Sipilä ei kommentoi, mutta hän sanoo Gasgridin tekevän tiivistä yhteistyötä paikallisten viranomaisten kanssa satama-alueen turvallisuuden varmistamiseksi.

Maakaasun tuonti Venäjältä loppui toukokuussa, ja kaasutoimitukset ovat sen jälkeen jatkuneet Baltian kautta.

Valtionyhtiö Gasgrid vastaa kaasun siirrosta Suomessa. Kaasuputkiverkosto on yli tuhat kilometriä pitkä, ja se kattaa useita Etelä-Suomen kaupunkiseutuja. Putkisto kulkee Inkoosta itärajalle karkeasti Salpausselkää mukaillen Kouvolan ja Lappeenrannan kautta. Se kulkee myös pääkaupunkiseudulta Tampereelle Hämeenlinnan kautta.

Merenalainen Balticconnector-putki rantautuu Suomeen Inkoossa. Se voi kuljettaa kaasua molempiin suuntiin.

Nesteytettyä maakaasua käytetään Suomessa muun muassa teollisuudessa sekä energiantuotannossa.

---

Korjattu aiempaa uutista kello https://17.21: Aiemmin jutun lopussa kerrottiin, että Suomi ja Viro olisivat päättäneet LNG-terminaalin vuokraamisesta yhdessä. Todellisuudessa Suomi vuokrasi LNG-terminaalin yksin, mutta se toimittaa kaasua myös Viroon ja sieltä eteenpäin.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje