Nordean korkokate koheni heinä-syyskuussa 15 prosenttia, liikevoitto hipoi 1,3 miljardia – asuntovelalliset ovat toistaiseksi selviytyneet kohonneista koroista ja kuluista hyvin, sanoo konsernijohtaja Vang-Jensen

Nordean liikevoitto ylsi heinä-syyskuussa lähes 1,3 miljardiin euroon, nousten vuoden takaisesta kahdella prosentilla. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen
Nordean liikevoitto ylsi heinä-syyskuussa lähes 1,3 miljardiin euroon, nousten vuoden takaisesta kahdella prosentilla. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen

Nordean liikevoitto ylsi heinä-syyskuussa lähes 1,3 miljardiin euroon ja nousi vuoden takaisesta kahdella prosentilla. Korkojen nousu näkyi finanssikonsernin korkokatteessa, joka nousi 15 prosenttia yli 1,4 miljardiin. Korkokate kertoo pankin maksamien ja saamien korkojen erotuksesta.

Yhtiön oman pääoman tuotto koheni 12,7 prosenttiin vuoden takaisesta 10,8 prosentista.

Konsernijohtaja Frank Vang-Jensen totesi, että vaikka makrotalouden epävarmuus Pohjoismaissa kasvaa kiihtyneen inflaation ja heikentyneiden kasvuennusteiden seurauksena, on Nordealla hyvät edellytykset kestää haastavat olosuhteet.

Keskuspankkien ohjauskorot ovat kuluneella neljänneksellä kääntyneet plussan puolelle sekä Suomessa että Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa tämä tapahtui jo aiemmin. Vang-Jensenin mukaan korkojen nousu auttaa pitkällä aikavälillä korjaamaan markkinaolosuhteita normaalimpaan suuntaan.

–  Kohentuneet talletusmarginaalit tukivat tuottokehitystämme, ja odotamme tämän suuntauksen jatkuvan myös tulevilla neljänneksillä, sillä korot nousevat todennäköisesti edelleen kaikissa neljässä maassa, Vang-Jensen ennakoi.

Vuoden euriborin suunta on ylöspäin

Vang-Jensen sanoi STT:lle, että tässä vaiheessa on vaikea arvioida, kuinka korkeaksi Suomessa yleisin asuntolainakorko eli 12 kuukauden euribor voi lähikuukausien aikana nousta. Tällä viikolla korko on hiponut jo 2,7 prosentin rajaa. Se nousi yli nollan vasta huhtikuussa.

–  Arvioisin, että se kyllä nousee vielä selvästi. Meillä on ollut ajanjakso, joka on ollut hyvin poikkeuksellinen. Keskuspankkien rahapolitiikka on ollut hyvin elvyttävää lähes kymmenen vuoden ajan. Se on johtanut siihen, että korot ovat olleet nollassa tai jopa negatiivisia vuosien ajan. Olemme tottuneet tilanteeseen, jossa rahalla ei ole hintaa, Vang-Jensen sanoi.

Siirtyminen tästä normaalimpaan tilanteeseen on Vang-Jensenin mukaan myönteinen suunta, vaikka siirtymävaihe voi olla kivulias. Kymmenestä nollakorkojen vuodesta on seurannut myös kielteisiä ilmiöitä, hän huomautti.

Sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa monet Nordean asiakkaat ovat korkeampien korkojen lisäksi kohdanneet kovia kustannusnousuja myös sähkön ja muun energian hinnoissa sekä muissa kuluttajahinnoissa. Kolmoiställi voi olla kova suuria asuntolainoja nostaneille asiakkaille, joiden asunnot lämpiävät sähköllä.

Vang-Jensenin mukaan Nordeassa seurataan tilannetta tarkkaan, mutta toistaiseksi pahoilta ongelmilta on vältytty.

–  Emme ole nähneet luottosalkussamme merkkejä vielä, asiakkaat selviytyvät hyvin, Vang-Jensen sanoi.

Vaikeammat ajat eivät siten vielä näy Nordean luottotappioiden kasvuna, vaan Vang-Jensenin mukaan luottosalkun laatu on pysynyt vahvana.

Eri Pohjoismaissa on tällä hetkellä hiukan erilainen tilanne asuntomarkkinoilla, mikä näkyy muun muassa siinä, että Ruotsissa omakotitalojen hinnat ovat jo lähteneet laskuun.

–  Asuntomarkkina on selvästi viilenemässä Ruotsissa. Sama kehitys on ollut näkyvissä myös Tanskassa ja alkaa näkyä myös Norjassa. Sanoisin, että Suomessa on ollut vakain tilanne, Vang-Jensen arvioi.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje