OP: Asuntojen hinnat putoavat ensi vuonna 4–6 prosenttia

OP odottaa hintojen laskevan voimakkaimmin suuremmissa kaupungeissa. Kuvassa rakennetaan asuntoja Helsingissä tammikuussa 2022. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
OP odottaa hintojen laskevan voimakkaimmin suuremmissa kaupungeissa. Kuvassa rakennetaan asuntoja Helsingissä tammikuussa 2022. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Suomessa asuntomarkkinoiden tunnelma viilentyi syksyllä, eikä käännettä parempaan vielä näy, sanoo OP-ryhmä tänään julkaistussa asuntomarkkinakatsauksessaan.

OP ennustaa asuntojen hintojen laskevan ensi vuonna keskimäärin 4–6 prosenttia.

Korkojen nousun vaikutukset näkyvät osin viiveellä, ja yleinen taloustilanteen heikkeneminen heijastuu asuntojen hintoihin, pankkiryhmä kuvailee.

–  Asuntomarkkinoiden käänne on ollut nopea ja selvä heikkeneminen jatkuu ainakin alkuvuodesta, sanoo OP:n ekonomisti Joona Widgrén tiedotteessa.

–  On mahdollista, ettei tilanne enää ensi vuoden lopulla heikkene, jos epävarmuus korkojen kehityksestä vähenee ja työllisyystilanne pysyy hyvänä.

OP odottaa asuntojen hintojen laskevan voimakkaimmin suuremmissa kaupungeissa. Pääkaupunkiseudulla hintojen arvioidaan putoavan ensi vuonna 5–7 prosenttia ja muualla maassa keskimäärin 3,5–5,5 prosenttia.

OP:n mukaan syvin pudotus asuntojen hinnoissa nähdään tämän vuoden lopussa ja ensi vuoden alussa.

Toistaiseksi asuntomarkkinoita on tukenut Suomen työmarkkinoiden vahva veto. OP ennakoi työmarkkinoiden tilanteen pysyvän talouden taantumasta huolimatta kohtuullisen hyvänä, mikä tukee hieman asuntomarkkinoita myös jatkossa.

Helsinkiläisillä isot lainanhoitokulut

OP mainitsee katsauksessaan, että lainanhoitorasitus on eri puolilla Suomea hyvin eri suuruinen. Lainanhoitokulut ovat suurissa kaupungeissa selkeästi muuta maata suuremmat.

Lainanhoitorasitus on luku, joka kertoo, paljonko lainan lyhentämiseen, korkoihin ja muihin kuluihin menee suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin.

OP:n laskelmien mukaan tyypilliseen osakeasuntoon otetun lainan lainanhoitorasitus Helsingissä on noin 46 prosenttia kotitalouden käytettävissä oleviin tuloihin nähden, kun koko maan keskiarvo on noin 25 prosenttia.

–  Uusista asuntolainoista noin kolme neljäsosaa on annuiteettilainoja, joissa maksuerän suuruus elää korkojen mukana. Siksi korkojen nousu heijastuu lainanhoitomenoihin, ja eniten se vaikuttaa niihin, joilla on suurimmat asuntolainat, Widgrén sanoo.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje