OP: Elämme vuosina 2022–2023 vahvinta korkeasuhdannetta sitten 1980-luvun lopun

OP arvioi Suomen bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna aiemman ennusteen mukaisesti 2,7 prosenttia huolimatta koronan omikronmuunnoksesta.

. OP:n ekonomistit odottavat, että lisääntyneet koronatartunnat heikentävät Suomen talouskehitystä vain tilapäisesti alkuvuonna. Loppuvuonna talous jatkaa toipumistaan hieman aiemmin arvioitua nopeammin.

. – Koronatartunta-aallot ovat kerta toisensa jälkeen vaikuttaneet talouteen aiempaa vähemmän. Tälläkin kertaa on todennäköistä, että omikronaalto lähinnä rytmittää talouden kehitystä sen sijaan, että talouden iso kuva muuttuisi, kuvailee OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen tiedotteessa.

. Ennusteen mukaan vuoden jälkipuoliskon kohentunut vire kantaa ensi vuoden puolelle. Bruttokansantuotteen odotetaan kasvavan ensi vuonna 1,7 prosenttia aiemmin ennustetun 1,4 prosentin sijaan.

. – Talouden suhteen vallitsee erikoinen epäsuhta. Yleinen ilmapiiri huokuu epävarmuutta, ja osa yrityksistä kärsii koronasta paljon, mutta kokonaistalouden mittareilla elämme vuosina 2022–2023 vahvinta korkeasuhdannetta sitten 1980-luvun lopun, Heiskanen ihmettelee.

. Työllisyys kohenee ennusteen mukaan edelleen, ja vuonna 2023 työttömyysaste painuu 6,3 prosenttiin, mikä on matalin taso sitten vuoden 1990.

. Heiskasen mukaan nykyisenkaltaisessa taloustilanteessa talouspolitiikan tulisi olla pidemminkin hillitsevää kuin elvyttävää, mutta työvoiman tarjontaa tulisi lisätä.

. Korttimaksudata ei ole notkahtanut . Koronapandemian paheneminen iskee jälleen osaan taloutta voimakkaasti, mutta kokonaisuutena esimerkiksi OP:n korttimaksudata ei ole notkahtanut terveystilanteen heikkenemisen vuoksi. Myös muut talousindikaattorit ovat säilyneet myönteisinä.

. – Suuri osa talouden hyvästä vauhdista on yhä toipumista koronapandemian aiheuttamasta palvelualojen taantumasta. On kuitenkin ilahduttavaa, että teollisuuden laajennusinvestoinnit ovat pääsemässä hyvään vauhtiin. Se voi nostaa myös pidemmän ajan kasvunäkymiä, Heiskanen arvioi.

. Palveluiden elpymisessä on vielä paljon elpymisvaraa.

. – Kun (korona)tilanne kohenee, niin palveluissa on Suomessakin elpymispotentiaalia, kertoi Heiskanen OP:n tiedotustilaisuudessa

. Suomen talouden kasvu on ennusteen mukaan tänä sekä ensi vuonna laaja-alaista. Vienti, investoinnit sekä yksityinen kulutus vetävät hyvin. Viennin elpymistä tukevat ennen kaikkea palvelut, sillä tavaravienti kärsii kapasiteettirajoitteista niin maailmanmarkkinoilla kuin Suomessakin.

. Inflaatio hidastuu kuluvan vuoden aikana . OP odottaa, että euroalueen ennätyskorkea inflaatio hidastuu kuluvan vuoden aikana, mutta jää pandemiaa edeltäviä vuosia korkeammaksi.

. Vaikka inflaatio nousi viime vuoden lopulla erityisesti energian hinnan kallistumisen vuoksi voimakkaasti, kuluttajahintojen nousu jäi Suomessa viime vuoden lopulla yhdeksi matalimmista euroalueella.

. OP:n ekonomistit ennustavat inflaation olevan Suomessa keskimäärin 2,7 prosenttia tänä vuonna ja hidastuvan hieman alle kahden prosentin vuonna 2023.

. OP:n senioriekonomistin Tomi Kortelan mukaan inflaatiota voi osaltaan ruokkia talouden vihreä siirtymä eli pyrkimys luopua fossiilisista polttoaineista.

. Vihreä siirtymä voi johtaa raaka-aineiden kallistumisesta johtuvaan negatiiviseen tarjontasokkiin ja hintatason nousuun, jos fossiilisten polttoaineiden kysyntä pysyy korkeana.

. Esimerkiksi öljyntuotanto ei ole pysynyt kysynnän perässä, kun fossiilisiin polttoaineisiin sijoitetaan vähemmän kuin aiemmin. Toisaalta Kortela huomauttaa, että öljyntuotantoon vaikuttavat useat muutkin tekijät.

. Kortelan mukaan vihreällä siirtymällä on vaikutusta niin talouden yleisnäkymiin kuin myös tulonjakoon. Päästöoikeuksien hinnan kasvu voi näkyä energian hinnassa.

. – Tiedetään, että vähätuloiset käyttävät isomman osan tuloistaan energiaan, Kortela sanoo.

. Nordea: Kasvu jatkuu nopeana . Suomen talouden kasvu jatkuu nopeana tänä vuonna, vaikka koronaviruksen omikronmuunnoksen leviämisen tuomat rajoitukset, sairauspoissaolot ja karanteenit häiritsevät taloutta alkuvuonna, kertoo Nordean talousennuste. Nordean ekonomistit arvioivat Suomen bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna aiemman ennusteen mukaisesti kolme prosenttia.

. Suomen bruttokansantuote on saavuttamassa koronapandemian aiheuttaman notkahduksen jälkeen kasvu-uran, jota vuonna 2019 lähivuosille ennustettiin.

. Kiihkeän asuntorakentamisen ennakoidaan hillitsevän asuntojen hintoja tänä vuonna. Suomessa on rakenteilla ennätysmäärä uusia asuntoja. Viimeisen vuoden aikana on aloitettu 48 000 asunnon rakentaminen, mikä on 22 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

. – Toisaalta korkojen nousun läheneminen vaikuttaa ihmisten lainanottopäätöksiin, arvioi Nordean ekonomisti Juho Kostiainen tiedotustilaisuudessa.

. Ennusteen mukaan teollisuuden ja rakentamisen vahva tilauskanta sekä investointien käynnistyminen kannattelevat talouden kasvua. Myös palvelukulutuksen kasvu tukee taloutta keväästä lähtien.

. Kostiaisen mukaan teollisuudessa on paljon investointitarpeita. Suurimpia kasvun esteitä ovat edelleen työvoima- ja komponenttipula.

. Suomesta sähköomavarainen . Suomesta on tulossa lähivuosina sähkön suhteen omavarainen Olkiluodon uuden ydinreaktorin sekä mittavien tuulivoimainvestointien ansiosta.

. – Tuulivoiman kapasiteetti tuplaantuu seuraavan parin kolmen vuoden aikana, hankkeita on jo niin paljon liikkeellä, Kostiainen kertoo.

. Toisaalta sähkönkulutuksen kasvu voi muuttaa tilanteen.

. Analyysin mukaan sähkön hinta pysyy uusien investointien ansiosta jatkossakin eurooppalaisen keskitason alapuolella, mutta sähkön hinnan heilahteluun on edelleen syytä varautua.

. Viime aikoina nousseet sähkönhinnat eivät ole Suomessa vielä siirtyneet täysimääräisesti kuluttajahintoihin. Sähkönhinnan nousu valuu kuluttajahintoihin myöhemmin, kun aloitetaan uusia sopimuksia.

. – Pikkuhiljaa kun sopimuksia uusitaan, niin uudet sopimukset ovat kalliimpia kuin aikaisemmin, Kostiainen sanoo.

. Työllisyys kasvanut hitaammin Uudellamaalla . Työllisyyden kohennuttua nopeasti alueellinen kehitys on ollut Nordean mukaan yllättävää. Työttömien ja lomautettujen määrä on laskenut nopeasti vaikkapa Kainuussa ja Etelä-Savossa, kun taas Uudellamaalla työttömien ja lomautettujen määrä on edelleen yli 25 prosenttia korkeammalla kuin joulukuussa 2019. Kostiainen selittää tätä sillä, että Uudellamaalla palvelusektorin työpaikkojen ja esimerkiksi turismin osuus on suuri.

. Yleisnäkymä Suomen taloudessa on tällä hetkellä hyvä, vaikka riskejä on olemassa. Ensi vuonna kasvun ennakoidaan hidastuvan kahteen prosenttiin talouden elpymisvaiheen päättyessä.

Mon, 5/16

Kirjaudu sisään

Mon, 5/16

OP: Elämme vuosina 2022–2023 vahvinta korkeasuhdannetta sitten 1980-luvun lopun

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin