Ovatko suomalaisten eläkkeet uhattuna maailman myllerryksessä? – 29 miljardin euron sijoitussalkun johtaja vastaa

Maailmalla myllertää, ja suomalaisen eläkejärjestelmän ylle on jo jonkin aikaa aseteltu jos ei mustia, niin ainakin harmaita pilviä.

Ensin hyvät uutiset.

– Suomalainen työeläkejärjestelmä pysyy tasapainossa ja eläkkeet pystytään hoitamaan nykyisillä maksutasoilla aina vuoteen 2050 saakka, sanoo työeläkeyhtiö Elon toimitusjohtaja Carl Pettersson .

Mutta entä tuon puolen vuosisadan jälkeen?

Jotta eläkejärjestelmämme kestää, sitä ennen on Petterssonin mukaan ratkaistava kaksi isoa kysymystä.

Syntyvyys on Suomessa tunnetusti matala, jos sitä vertaa esimerkiksi muihin Pohjoismaihin. Se on eläkejohtajan mukaan huolestuttavaa, koska tulevaisuudessa tarvitaan lisää työikäistä väestöä.

– Nyt koronavuosina on nähty syntyvyydessä kehitystä ylöspäin, mikä on äärettömän hienoa.

Petterssonin mielestä syntyvyyden kasvu vaatii lisää tukea lapsiperheille.

– Eikä tarvita pelkästään taloudellista tukea, vaan myös uudistuksia yhteiskuntakehityksessä, arvoissa ja arvovalinnoissa.

– Suomi ja eläkejärjestelmämme siis tarvitsevat lisää väkeä sekä syntyvyyden että maahanmuuton kautta, Pettersson summaa.

. Koronavuosina on nähty syntyvyydessä kehitystä ylöspäin, mikä on äärettömän hienoa. Elon toimitusjohtaja Carl Pettersson . "Rahastoissa ei ole ylimääräistä" Eläkejärjestelmän kestävyyteen vaikuttavat myös sijoitustuotot.

Suomalaisten eläkevaroja on tällä hetkellä rahastoituna noin 250 miljardia euroa.

– Se on paljon rahaa, mutta tähän päivään mennessä luvattujen eläkkeiden eli eläkevastuiden summa on tähän verrattuna lähes nelinkertainen, Pettersson muistuttaa.

Eläkevastuut tarkoittavat rahamäärää, joka riittäisi karttuneiden eläkkeiden kustantamiseen laskettuna nykyarvoon.

– Rahastoissa ei ole niin sanotusti ylimääräistä.

Puuttuva osuus täytyy saada kokoon uusilla vakuutusmaksuilla ja sijoitustuotoilla.

Esimerkiksi viime vuosi oli eläkeyhtiön sijoituksille erittäin hyvä. Nyt alkuvuonna epävarmuus painoi jo tuottoja.

– Meillä on valmius ottaa lyhyellä tähtäimellä vastaan sijoitusmarkkinoilla vaikeitakin aikoja. Pidemmällä ajalla pitää katsoa, miten eläkevarat saataisiin tuottamaan paremmin, Pettersson sanoo.

. Inflaatiota suurempi pelko Maailmantilanteen kiristyttyä alkuvuonna Elo päätti laskea 29 miljardin euron sijoitussalkkunsa riskitasoa.

– Vähensimme osakkeita ja korkoriskiä. Kukaan ei tiedä, mihin tämä maailmantilanne kääntyy, ja siksi pitää olla varautunut moneen eri skenaarioon.

Inflaatio eli rahan arvon aleneminen oli alkanut jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

– Eniten EU:ssa pelätään nyt stagflaation syntyä. Siinä talouskasvu hiipuisi, inflaatio jylläisi ja korot nousisivat samanaikaisesti.

Petterssonin mukaan sodan inhimilliset kärsimykset ovat iskostuneet kaikkein syvimmälle.

– Miten tällaista voi tapahtua Euroopassa 2020-luvulla.

. Työelämä ei saa olla pelkkää sataa ja nollaa Suomalaisten eläkeikä on jo noussut ja nousee yhä.

– Meidän on huolehdittava, että työelämässä jaksetaan ja pysytään. Työkyvystä huolehtiminen tulee olla aktiivisesti kaikkien työyhteisöjen asialistalla.

Eloa viime lokakuusta lähtien johtanut Pettersson puhuu lämpimästi työelämän joustoista sekä työn ja vapaa-ajan tasapainosta.

– Meidän pitää rakentaa ja hyväksyä sellaisia malleja, joissa työuran aikana on erilaisia vaiheita, jolloin liikutaan esimerkiksi johdosta asiantuntijatehtäviin ja taas johtotehtäviin. Entä miksi ainoa reitti työelämän huipulta pitäisi olla siirtyminen suoraan eläkkeelle, hän pohtii.

– Emme me sillä saa työllisyyttä nousuun, että töissä ollaan joko aivan täysillä tai sitten ei ollenkaan. On sallittava se, että ihminen tai elämä ei ole aina nollaa tai sataa, Pettersson tähdentää.

Hänen mukaansa työkalut toteuttaa joustoja työelämässä ovat Suomessa jo olemassa.

– Niiden toteuttaminen on kulttuurikysymys koko yhteiskunnassa. Tähän liittyy myös se, miten muun muassa verotus ja työlainsäädäntö taipuvat.

. Satojen tuhansien vakuuttaja Elo vastaa noin 700 000 suomalaisen työeläketurvasta. Sen osuus on työeläkealalla noin neljännes koko markkinasta.

Se aloitti toimintansa 2014, jolloin Eläke-Fennia ja LähiTapiola Eläkeyhtiö yhdistyivät.

Sun, 5/29

Kirjaudu sisään

Sun, 5/29

Ovatko suomalaisten eläkkeet uhattuna maailman myllerryksessä? – 29 miljardin euron sijoitussalkun johtaja vastaa

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin