"Riisipeltojako Pohjanmaalla pitäisi alkaa viljellä?" – Metsäjohtaja vaatii pakkoon perustuville ennallistamisaikeille aikalisää

EU-komission valmistelussa olevalla ja luonnon ennallistamisen pakolliseksi tekevällä lakipaketilla olisi näillä näkymin huomattava vaikutus pohjalaisiin metsiin ja peltoihin.

Ennallistamisella tarkoitetaan esimerkiksi hakkuilla muutetun luonnon saamista takaisin luonnontilaan.

Uusi asetus tekee luonnon ennallistamisesta pakollista. Metsien kohdalla ennallistamisvelvoite koskisi kaikkia metsiä yleisesti, eikä vain EU:n luonto- ja lintudirektiivin määrittelemiä luontotyyppejä ja -lajeja.

Asetusluonnoksen mukaan metsiin on saatava paraneva suunta muun muassa lahopuun, puuston ikärakenteen ja metsälintulajirunsauden osalta.

Turvepelloista 70 prosenttia pitäisi asetusluonnoksen mukaan poistaa käytöstä vuoteen 2050 mennessä ilmastosyistä. Osa niistä voitaisiin siirtää kosteikkoviljelyyn.

Etelä-Pohjanmaalla on arvioitu olevan Suomen maakunnista toiseksi eniten turvemaita viljelyssä. Myös Pohjanmaan puolella turvepeltoja on maan keskitasoa enemmän.

– Riisipeltojako täällä pitäisi alkaa viljellä, maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola sanoo.

. Puhutaan miljoonista hehtaareista EU-komission ennallistamistavoitteita koskeva esitysluonnos vuoti julkisuuteen helmikuussa.

Komission on ollut tarkoitus julkistaa itse esitys maaliskuun loppupuolella.

Velvoittavaa lainsäädäntöä perustellaan sillä, että luontokatoa ei ole pystytty pysäyttämään vapaaehtoisuuden kautta.

Suomen luontopaneelin puheenjohtaja, ekologian professori Janne Kotiaho on arvioinut (HS 23.2.) , että Suomessa pakollisen ennallistamisen piiriin tulee ensi vaiheessa miljoonasta kahteen miljoonaan hehtaaria.

Asetuksen on ennakoitu voivan olla voimassa parin vuoden kuluttua.

Marko Mäki-Hakolan mukaan koko hankkeessa pitäisi nyt ottaa aikalisä.

Ukrainan sodan puhkeamisen vuoksi tämä on hänen mukaansa entistä tärkeämpää. Sekä maailman energia- että viljamarkkinat ovat nyt täydessä myllerryksessä.

– Sota muutti kaiken. Koko ennallistamisasetuksen valmistelu olisi otettava nyt tauolle.

. Katsotaan yhdestä pienestä avaimenreiästä Mäki-Hakola kutsuu nykyistä EU-komissiota ideologiseksi.

– Se vyöryttää Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta vastaavan hollantilaisen varapuheenjohtajansa Frans Timmermansin johdolla maa- ja metsätaloutta koskevia kymmeniä erilaisia paketteja. On taksonomiaa, metsäkatosäädöksiä ja ennallistamispakettia. Asioita katsotaan vain yhdestä pienestä avaimenreiästä.

Ennallistamisasetuksessa erityisen huolestuttavaa Mäki-Hakolan mielestä on se, että komissio antaisi siinä itselleen mahdollisuuden laatia niin sanottuja delegoituja asetuksia ohi europarlamentin ja kansallisen päätöksenteon.

Asetuksen vaikutusarviointeja hän moittii läpinäkyvyyden puutteesta.

Mäki-Hakola alleviivaa myös sitä, että esimerkiksi Suomen, Hollannin ja Romanian metsät ja kasvillisuusvyöhykkeet ovat erilaisia.

– Tässäkö sitten annettaisiin kategorinen ylhäältä annettu malli. Ei ole mahdollista tuoda tarkkoja ennallistamiskriteereitä, jotka pitäisi viedä kaikissa maissa käytäntöön, hän sanoo.

Metsäjohtaja muistuttaa omaisuudensuojan kunnioittamisesta.

. Kotimaisia suojelutoimia voimassa Suomessa tuli viime vuonna voimaan Helmi-elinympäristöohjelma, jonka avulla suojellaan ja ennallistetaan soita. Ohjelma on näillä näkymin voimassa vuoteen 2030 saakka.

MTK:n mukaan Helmi-ohjelman kautta ennallistettiin viime vuonna noin 6 400 hehtaaria soita.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden Metso-ohjelman (2014–2025) tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys.

Metson tavoitteena on perustaa 96 000 hehtaaria uusia suojelualueita vuoteen 2025 mennessä. Vuoden 2021 loppuun mennessä tavoitteesta oli saavutettu 88 prosenttia eli 84 000 hehtaaria.

Suojeltujen metsien osuus kaikista Suomen metsistä lasketaan tällä hetkellä lähteestä riippuen noin kuudesta yli kahdeksaksi prosentiksi.

Myös lahopuun määrän lisäämiskesi on olemassa erilaisia keinoja.

Suomalaisten ympäristöjärjestöjen mukaan Marinin hallituksen pitäisi tehdä valtioneuvoston periaatepäätös valtion luonnonmetsien säilyttämisestä jo kevään kehysriihessä. Niiden mukaan lajikadon suurin yksittäinen syy on metsätalous.

Tue, 5/17

Kirjaudu sisään

Tue, 5/17

"Riisipeltojako Pohjanmaalla pitäisi alkaa viljellä?" – Metsäjohtaja vaatii pakkoon perustuville ennallistamisaikeille aikalisää

Jaa artikkeli

Haluatko lukea artikkelin?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Katuosoitteet

Puhelin