"Suklaapatukka saisi jäädä kauppaan" – Asiantuntija toivoo, että rahaa säästyy kestämättömästä elämäntavasta luopuessa

Seinäjokelainen Maria Mäntylä aloitti kesälomansa leikkikentältä 3-vuotiaan Venlan ja 5-vuotiaan Wilman kanssa.
Seinäjokelainen Maria Mäntylä aloitti kesälomansa leikkikentältä 3-vuotiaan Venlan ja 5-vuotiaan Wilman kanssa.
Kuva: Elena Mikkilä

Miten varautua syksyyn, kun kustannukset ovat nousseet? Takuusäätiön johtaja Minna Markkanen toivoo, että säästöä tulee kestämättömästä elämäntavasta luopumisesta.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Yksi säästövinkki osuu puolison tapaan

Maria Mäntylä on huomannut kustannusten nousun bensamittarin lisäksi ruokakaupassa. Nousua on muun muassa maitotuotteissa ja kauppojen omissa merkeissä.

– Jopa vessapaperi on kallistunut, Seinäjoella asuva Mäntylä kertoo.

Jos mahdollista, Mäntylä nuukailisi omassa arjessaan nimen omaan ruokakaupassa.

– Toinen lapsistamme on maidoton ja niitä vaihtoehtoja on vähän. Siitä en tingi.

Heräteostoksista ja pienistä ylimääräisistä kuluista olisi hänen mielestään sen sijaan varaa suitsia. Kaupasta suklaapatukka jää liian helposti mukaan.

– Aina ei ehkä ajatella, että korkea bensan hinta vaikuttaa niin monen muunkin tuotteen hintaan, sillä melkein kaikkia tuotteita kuljetaan ajoneuvoilla.

Venla ja Wilma nauttivat kesäpäivästä leikkikentällä äitinsä Maria Mäntylän kanssa.
Venla ja Wilma nauttivat kesäpäivästä leikkikentällä äitinsä Maria Mäntylän kanssa.
Elena Mikkilä

Mäntylä jäi vastikään kesälomalle. Kustannusten nousu vaikuttaa lomaan jonkin verran.

– Lapset ovat vielä niin pieniä, etteivät he vaadi paljoa, mutta olen miettinyt, jos he olisivat isompia niin huvipuistorannekkeet koko joukkueelle maksaisivat kyllä melkoisesti.

Kustannusten noususta tulee puhuttua ystävien kanssa jonkin verran. Pääasiassa ovat olleet polttoainekulut.

Tähän mennessä konkreettisin muutos Mäntylän arkeen on ollut pyöräilyn lisäämisellä. Sään salliessa hän pyöräilee töihin 12 kilometrin matkan suuntaansa. Myös muut kohtuullisen pituiset matkat taittuvat pyörällä, kun se on mahdollista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hän on tällöin liikkeellä yksin. Helposti isoja ruokaostoksia tehdessä menopeli vaihtuu autoon.

– Jos minulta kysytään, luopuisin puolisoni tupakanpoltosta, Mäntylä sanoo ja virnistää.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

"Kodin lämmityksestä en tingi"

Kolme vuotta sitten seinäjokelainen Riitta Hetemäki myi autonsa ja osti tilalle sähköpyörän. Silloin hän ei arvannut, miten polttoaineen kustannukset pompsahtaisivat. Talvella pyörään on talvirenkaat.
Kolme vuotta sitten seinäjokelainen Riitta Hetemäki myi autonsa ja osti tilalle sähköpyörän. Silloin hän ei arvannut, miten polttoaineen kustannukset pompsahtaisivat. Talvella pyörään on talvirenkaat.
Elena Mikkilä

Seinäjokelainen Riitta Hetemäki osti sähköpyörän kolme vuotta sitten. Pyöräily on hänen mielestään paras tapa säästää arjen kuluissa.

Perheeseen jäi toinen auto, mutta silläkin ajetaan vain vähän. Keskustaan matkaa tulee viisi kilometriä, ja lähin kauppa on puolen kilometrin päässä.

Riitta Hetemäki pitää kustannusten nousua huolestuttavana, vaikka korkojen nousua hänen ei tarvitse pelätä. Asuntolaina on jo maksettu.

Hintojen kohoamisen hän on huomannut erityisesti ruuan ja bensan hinnoissa.

– Se näkyy myös omissa pienissä sijoituksissa, jotka ovat tulleet alas.

Ruokailussa on hänen mielestään hyvä paikka säästää hävikkiä hillitsemällä.

– Tulee tarkemmin katsottua, mitä ostaa. Hyödynnän myös sen, mitä saa luonnosta. Perunoita saa omasta perunamaasta.

Hetemäki ei olisi valmis tinkimään asumisesta ja lämmityksestä.

– On kiva, että koti on talvella lämmin.

Sen sijaan matkat jäivät jo korona-aikana. Toistaiseksi matkat jäävät myös lähitulevaisuudessa.

– Pitää katsoa, mihin päin maailma on menossa.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Pakotettu elämäntapamuutos

Takuusäätiön johtaja Minna Markkanen toivoo, että hintojen noustua ihmiset pysähtyisivät miettimään omaa elämäntapaansa ja kulutusvalintojaan.

Hänen mukaansa kustannusten nousu pakottanee yhteiskunnan aiempaa ekologisemmaksi. Siksi hän ohjaisi kulutuksen kohtuullistamista myös suurituloisille.

– Paljon puhutaan, että suomalaistenkin kuluttaminen on kestämättömällä tasolla. Nyt on hyvä paikka miettiä, mikä on itse kullekin kestävää kuluttamista ja kohtuullisuutta, ja mistä voi omassa taloudessaan säästää, Markkanen sanoo.

Oman talouden hallinnassa tärkeää Markkasen mukaan on tietää, mihin rahaa käyttää.

– Meillä on esimerkiksi paljon suoratoistopalveluita. Jäsenyydet ovat usein pieniä summia. Moni ajattelee, että kymppi sinne, kymppi tänne, mutta todellisuudessa niistä saattaakin tulla paljon. Voi olla myös sitoutunut palveluihin, joita todellisuudessa ei tule niin paljon käytettyäkään.

Hän haastaa miettimään, voisiko auto olla yhteisomistuksessa, marjoja hakea kaupan pakastealtaan sijaan metsästä ja mitä omasta kirjastosta voi tätä nykyä lainata kirjojen lisäksi.

Kiinnostavaa on myös miettiä, miksi kuluttaa.

– Jos on stressiä ja kiirettä, niin helposti sorrutaan lohtushoppailuun tai kalliisiin wolt-aterioihin, sillä se on helppoa.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Suomalaisten sudenkuoppa

Säästöjä löytyy usein omasta arjesta. Markkanen neuvoo tarkistamaan Marttojen ja Motivan vinkit.

– Kannustaisin miettimään laajemminkin. Kyse on arvoista ja elämäntavoista. Mikä on itselle välttämätöntä, tarpeellista ja turhaa? Jokainen on paras asiantuntija siinä, mikä on itselle tärkeää ja mistä voi luopua.

Markkanen kuitenkin muistuttaa, että suomalaiset kotitaloudet ovat keskenään hyvin erilaisissa tilanteissa. Pienituloisten ja vähävaraisten on vaikea säästää kulutuksesta.

– Suurempituloisilla on mahdollisuus vaihtaa maalämpöön tai aurinkoenergiaan. Ne investoinnit vaativat pääomaa, mikä ei ole kaikille mahdollista.

Eriarvoistumista on myös esimerkiksi se, että etätyötä tekevä pystyy säästämään työmatkakuluissa.

Jokainen on paras asiantuntija siinä, mikä on itselle tärkeää ja mistä voi luopua.
Minna Markkanen

Takuusäätiö auttaa velkaongelmiin auttavia.

– Jos tuntuu, että rahat eivät riitä, niin ei ainakaan kannata lähteä ostamaan luotolla. Se on sellainen hälytysmerkki, että sitten kannattaa lähteä hakeutumaan talous- tai velkaneuvontaan, Markkanen kertoo.

Omaa kulutustaan pitää muuttaa, jos käytettävissä olevat tulot vähenevät. Talousongelmiin voi joutua kuka vaan, eikä sitä pidä hävetä. Niitä ei pitäisi jäädä yksin vatvomaan. Takuusäätiön mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana selkeä trendi on ollut kotitalouksien velkaantuminen.

– Asunnot kallistuvat ja osaksi siksi on suuria asuntolainoja. Lisäksi ovat kulutusluotot, pikavipit ja erilaiset osamaksut, joita meille markkinoidaan aika aggressiivisesti.

Myös euromääräiset velkamäärät ovat kasvaneet.

– Alussa puhuttiin, että pikavipit ovat muutamia satasia, mutta nyt ihmisillä on niissä kymppitonnin velkoja.

Suomalaisten sudenkuoppa taloudessa on Markkasen mukaan se, että elämme paljon tässä hetkessä. Varautuminen ja pitkän linjan säästäminen voi olla monelle hankalaa. Suurimmat kulutushuiput ovat kesä ja joulu, johon voisi Markkasen mukaan jo nyt varautua.

– Samalla voisi miettiä, ovatko lahjat pääasia vai voisiko niiden sijaan olla jotain yhteistä tekemistä.

Syksyllä ja talvella kotitalouksien suurin kysymysmerkki ja taloudellinen huoli liittyy Markkasen mielestä sähkönhinnan nousuun.

Onko sinulla hyvä keino säästää? Jos haluat jakaa vinkkisi myös muille, lähetä sähköpostia toimitus@ilkkapohjalainen.fi

Kommentoi

Kommentoidaksesi sinun tulee olla kirjautuneena Facebookiin

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje