<p>Euribor-koron nousu on nostanut alkuvuonna asuntolainojen korkoja Suomessa. </p><p>Tänä johtuu siitä, että valtaosa suomalaisten asuntolainoista on sidottu Euroopan keskuspankin ohjauskoron ja pankkien riskilisän perusteella määräytyvään 12 kuukauden euriboriin. </p><p>Rahoitusmarkkinoilla koronnostojen odotetaan jatkuvan ainakin syksyyn 2023 asti. EKP:n neuvosto puolestaan arvioi, että nykyiset talousnäkymät edellyttävät koronnostojen jatkumista vähittäisinä vielä vuoden 2022 syyskuun jälkeenkin. </p><p>Suomen Pankin vanhemman neuvonantajan <strong>Lauri Vilmin </strong>mukaan tämän hetken markkinahinnoittelun perusteella euriborit näyttäisivät asettuvan kahden prosentin tuntumaan parin vuoden aikajänteellä.</p><p>Säästötilien viitekoroissa on sen sijaan enemmän vaihtelua, joten niiden käytös ei kulje käsi kädessä asuntolainojen korkojen kanssa. </p><p>Pankeissa on käytössä eri pituisiin korkojaksoihin sidottuja talletuksia, joista osa on määräaikaisia ja osa hieman joustavampia. </p><p>– Näiden viitekorot heijastelevat yleistä korkokehitystä ja määräaikaistalletusten korot hinnoitellaan päivän korkonoteerauksen mukaisesti, Nordean henkilöasiakkaista vastaava varajohtaja <strong>Nina Luomanen </strong>sanoo. </p>.<h2>Huima summa tileillä</h2><p>OP:n arjen talouden palveluista vastaavan johtajan <strong>Masa Peuran</strong> mukaan säästö- ja sijoitustilien korko vaihtelee talletuksen määrän ja tyypin perusteella.</p><p>Korosta vähennetään yleensä pankin marginaali, joka määräytyy tilisopimuksen mukaan.</p><p>Käyttötilille OP ei maksa tällä hetkellä ollenkaan korkoa.</p><p>Peuran mukaan tämä tilanne ei ole kiveen hakattu. Pankit tarkkailevat koko ajan markkinoita.</p><p>Suomen Pankin tilaston mukaan suomalaisten kotitalouksilla on talletustileillä yli 100 miljardia euroa.</p><p>Talletuskannan keskikorko oli maaliskuun lopussa Suomen pankin mukaan 0,03 prosenttia.</p>.<h2>Käteisen käytössä muutos</h2><p>Masa Peuran mukaan epävakaa maailmantilanne näkyy kahtena eri kulutussuuntauksena.</p><p>OP:n korttidatan perusteella isoissa hankinnoissa on näkyvissä jonkin verran varovaisuutta, kun taas arjen tavaroissa ja palveluissa suomalaisten kulutuskäyttäytyminen on koronavuosien jälkeen todella aktiivista.</p><p>Vaikka suomalaiset kuluttavat, he myös säästävät ja sijoittavat, vaikka mitään erityistä pahan päivän varalle kerryttämistä ei olekaan näköpiirissä.</p><p>Viime vuonna OP:n asiakkaiden talletusten määrä kasvoi 5-6 prosenttia.</p><p>– Alkuvuonna kasvu on ollut hieman alle kaksi prosenttia ja se on jatkunut kohti kesää, Peura sanoo.</p><p>– Pitkään jatkunut käteisen käytön väheneminen on nyt keväällä pysähtynyt, hän lisää.</p><p>Nordean Nina Luomasen mukaan asiakkaat varautuvat yllättäviin menoihin tyypillisesti säilyttämällä tilillään 2-3 kuukauden käyttövaroja. Tätä ajatellen pankit tarjoavat muun muassa joustotalletuksia. </p><p>Pitkäaikaissäästämiseen on olemassa eri vaihtoehtoja. </p><p>Esimerkiksi OP on tehnyt Masa Peuran mukaan alkuvuonna yli 50 000 uutta jatkuvan rahastosäästämisen sopimusta.</p>.Asuntovelallisen kannattaa laskeskella korkomenojaan uusiksi – 12 kuukauden euribor nousussa