Teeveestä tuttu taloustieteilijä kertoo, millaista palautetta kansalta saa – Puolueille lähtee vaalien alla yksi yhteinen toive

Runsaan tunnin haastatteluhetki vaasalaisessa kahvilassa saa vakuuttumaan siitä, että pääekonomisti Tiina Helenius on sataprosenttisesti oikealla alallaan.

– Näin yli viisikymppisenäkin innostun joka päivä valtavasti työstäni talouden tutkijana ja tulkitsijana sekä kollegoistani, hän sanoo innosta hehkuen.

Helenius on ollut työeläkeyhtiö Elon pääekonomisti vuodesta 2019. Sitä ennen hän oli pitkään ekonomistina pankkimaailmassa.

Suurelle yleisölle hän on tuttu teeveestä Ylen aamutelevision Jälkipörssi-paneelin jäsenenä.

– Haluan edistää sitä, että talousosaaminen kuuluu kaikille. Vierastan elitististä talouspuhetta, ja suorastaan ärsyynnyn, jos analyytikot puhuvat vain keskenään taloudesta, Helenius toteaa.

. Iäkäs rouva pysäytti Tiina Helenius on tyytyväinen siitä, että suomalaiset keskustelevat tänä päivänä taloudesta niin turuilla ja toreilla kuin blogeissa ja podcasteissakin.

– Ihmiset ovat näinä inflaation ja säästöjen nollakorkojen aikana ymmärtäneet, että jotain säästöille täytyy tehdä, jotta saa tuottoa, hän sanoo.

Helenius kertoo, että hänet tunnistetaan aika ajoin kaupungilla. Yleisin reaktio silloin on moikkaaminen.

Televisioesiintymisistä annettu palaute on lähes kauttaaltaan positiivista.

– Toki tälläkin viikolla eräs iäkäs rouva toivoi, etten huitoisi lähetyksessä niin paljoa, Helenius hymyilee.

. Into syttyi Vaasassa Savossa ja Hämeessä lapsuutensa viettäneen Heleniuksen into taloustieteeseen syttyi juuri Vaasassa.

Hän opiskeli Vaasassa 1980- ja 1990-lukujen taitteessa.

Kauppatieteiden maisteri on valittu Vaasan yliopiston vuoden 2022 alumniksi.

– Hain silloisen Vaasan korkeakoulun kansainvälinen yritystoiminta -ohjelmaan, mutta en siihen päässyt. Sen sijaan sain opiskelupaikan kansantaloustieteestä eli nykyisestä taloustieteestä. Ja sillä tielle jäin.

Viime vuodet ovat olleet taloustieteilijöille yhtä haipakkaa.

Pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat olleet ennennäkemättömiä maailmantaloutta koskettavia kriisejä.

– Yllättävän hyvin olemme taloudessa selvinneet. Rähmälleen ei ole menty ja nyt alkaa jo näkyä vihreitä versoja, Helenius miettii viime kuukausia.

. On opittu, mitä inflaatio tarkoittaa Iso muutos on Heleniuksen mukaan ollut se, että nyt kaikki suomalaiset ovat taas oppineet, mitä on inflaatio.

Myös pitkään jatkunut lähes olemattomien lainakorkojen kausi on menneisyyttä.

Nämä seikat ovat laittaneet osan kotitalouksista ahtaalle.

– Asuntovelallisille huojentava tieto voi olla, että suurimmat koronnousut on todennäköisesti jo nähty. Toisaalta voi olla, että korkotaso jää totuttua korkeammaksi pitemmäksikin aikaa.

– Ei ole normaalia, että reaalikorot olisivat loputtoman kauan negatiivisia, Helenius muistuttaa.

. Paremmin ja enemmän Jotta Suomi selviää tulevaisuudessa, ekonomistilla on toive puolueille kevään eduskuntavaaleihin.

– Ei pidä puhua niinkään väestön ikääntymisestä, vaan siitä, miten teemme paremmin ja enemmän samoilla resursseilla. Sen pitäisi olla jokaisen puoleen vaaliteemojen kärjessä.

Käytännössä tämä tarkoittaa teknologian kehittämistä sekä yleisesti huomiota osaamiseen ja koulutukseen eli inhimilliseen pääomaan.

Työmarkkinat on saatava toimimaan nykyistä paremmin. Heleniuksen múkaan työperäistä maahanmuuttoa Suomeen tarvitaan, mutta se ei ole ratkaiseva tekijä.

– Työmarkkinoiden ulkopuolella olevat pitää saada takaisin töihin. Sekä nuorten että yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen on noustava. Meille työeläkeyhtiössä erityisen tärkeää on, miten varmistamme työelämän pidon eli työhyvinvointiasiat ovat keskiössä.

. Pohjanmaan painoarvo nousee Tiina Helenius tähdentää olevansa suhdanteiden, ei aluetalouden asiantuntija.

Hän uskoo kuitenkin Vaasan seudun painoarvon nousevan entisestään maailmanpolitiikan ja energiamurroksen kautta.

Hän muistuttaa, että pohjalaismaakunnissa on isojen kansainvälisten firmojen lisäksi juuri sellaista vahvasti teknologiavetoista keskisuurta yritystoimintaa, jota nyky-yhteiskunnassa kaivataan.

– Ja kaksikielisyydestä, kuten koko Merenkurkun yhteistyöstä löytyy yhä uusia kasvun siemeniä, Helenius ennustaa.

Seinäjoki ja Vaasa näyttäytyvät taloustieteilijän mukaan muualle Suomeen ja maailmalle tulevaisuudessa entistä enemmän yhtenä, yhteisenä työssäkäyntialueena.

Kirjaudu sisään

Teeveestä tuttu taloustieteilijä kertoo, millaista palautetta kansalta saa – Puolueille lähtee vaalien alla yksi yhteinen toive

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje