Näistä pohjalaiskunnista venäläiset ovat ostaneet kiinteistöjä – Rapistuva talo virkistyskäyttöön: "Eivät ne koskaan ole olleet siellä"

Omakotitalon pihapiirissä on lumityöt tekemättä.

Ulkorakennuksesta on pudonnut katto sisään, ja päärakennuksen maalipinta hilseilee.

Kurikan Jurvassa sijaitseva kiinteistö oli vuonna 2021 hetken aikaa puolustusministeriön mielenkiinnon kohteena.

Kolme venäläismiestä halusi ostaa kiinteistön eteläpohjalaiselta mieheltä.

Koska ostajat olivat kotoisin EU- ja ETA-alueen ulkopuolella, heidän piti hakea lupalain mukaan kiinteistölle ostolupa puolustusministeriöstä.

Pietarilaismiehet ilmoittivat hakemuksessaan hankkivansa kiinteistön vapaa-aika- ja virkistyskäyttöön.

Puolustusministeriö antoi luvan ostamiseen.

Vuonna 1974 rakennettu omakotitalo ja purkukuntoinen ulkorakennus siirtyivät uusille omistajille 4500 euron kauppahintaan.

Rapistuvan kiinteistön ostaminen syrjäiseltä Etelä-Pohjanmaalta herättää kysymyksiä.

Kiinnekohta Suomeen?

– Eivät ne koskaan ole olleet siellä.

Näin arvelee eteläpohjalainen nainen, joka toimi kaupanvahvistajana kiinteistökaupassa. Hän myös haki lupaa puolustusministeriöstä miesten valtuuttamana. Hän esiintyy tässä jutussa nimettömänä.

Naisen mukaan miehet olivat kertoneet, että he tarvitsevat kiinteän kohteen Suomesta, jotta pääsy Suomeen helpottuisi. Tarkoituksena oli myös lomailla alueella Lapin lisäksi. Miehet sanoivat harjoittaneensa jonkinlaista konekauppaa itäisessä Suomessa.

Nainen ei ole kuullut enää miehistä mitään kaupantekotilaisuuden jälkeen.

Toimitus yritti tavoittaa miehiä sähköpostitse tuloksetta. Puolustusministeriölle toimitettu sähköpostiosoite ei enää toimi. Heidän osoitetietojaan ei löydy väestötietojärjestelmästä eikä heillä ole myöskään Suomeen rekisteröityä liiketoimintaa.

Kurikan kaupungin rakennusvalvonnassakaan ei ole kuultu miehistä mitään: Ei toimitettuja rakennuslupahakemuksia, purkulupahakemuksia tai mitään muitakaan yhteydenottoja.

Julkisista lähteistä selviää, että kiinteistön omistaa enää kaksi alkuperäistä ostajaa.

Puolustusministeriö ei kommentoi yksittäisiä tapauksia.

– On hyvä muistaa, että tyhjillään kiinteistöt eivät sellaisenaan aiheuta välttämättä suoraa turvallisuusuhkaa, mutta puolustusministeriö seuraa viranomaisyhteistyössä erilaisia kohteita eri puolilla Suomessa, ministeriöstä todetaan.

Viisumi- ja maahantulokäytänteitä kiristettiin 30.9.2022, jolloin kiinteistön omistaminen ei ole mikään automaattinen tae maahanpääsylle. Tämä voi selittää kiinteistöjen tyhjillään oloa.

Täyskielto on mahdoton ajatus

Toimitus selvitti, millaisia kiinteistökauppoja Venäjän kansalaiset ovat tehneet Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla käymällä läpi puolustusministeriön ostolupapäätökset vuodesta 2020 kuluvan vuoden helmikuun loppuun. Lähemmässä tarkastelussa on kaksi esimerkkitapausta Jurvasta ja Alahärmästä.

Selvitys tehtiin aiheen yhteiskunnallisen merkittävyyden vuoksi.

Runsas vuosi sitten Venäjä aloitti laajan hyökkäyssodan Ukrainaan, mikä sai suomalaiset huolestumaan entisestään venäläisten kiinteistöomistuksesta.

Puolustusministeriö muistuttaa, että viranomaiset puuttuvat Suomen turvallisuutta vaarantavaan kiinteistönomistukseen, kun siihen on aidosti aihetta. Kansalaisia kehotetaan luottamaan viranomaisten arviointikykyyn.

– Julkinen keskustelu saattaa muodostaa kuvan, että kaikkia kiinteistöjä käytetään Suomen kansallista turvallisuutta uhkaavalla tavalla.

Viime vuoden lopulla puolustusministeriö selvitti jopa venäläisten kiinteistökaupan täyskieltoa.

Puolustusministeriön neuvottelevan virkamiehen Anu Sallisen mukaan ajatus todettiin kuitenkin mahdottomaksi toteuttaa.

– Kansalaisuuteen perustuvat lisärajoitukset ovat perusoikeuksien näkökulmasta erittäin vaikeita toteuttaa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että perustuslain yhdenvertaisuusvaatimus on niin painava, että pelkän kansalaisuuden perusteella rajoituksia ei voida käytännössä tehdä, Sallinen toteaa.

Osa Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan luvanhakijoista on hakemuksissaan ilmoittanut suomalaisen sosiaaliturvatunnuksen ja kotiosoitteen Suomessa, mikä kertoo pidempiaikaisesta oleskelusta Suomessa. Esimerkiksi toinen Lappajärvellä hankituista kiinteistöistä kuuluu venäläistaustaiselle perheelle, joka on juurtunut alueelle.

Maantieteellisesti venäläisomistuksessa olevat kiinteistöt sijoittuvat pohjalaiskuntien haja-asutus- ja taajama-alueille. Vaasaankin viime vuonna myönnetty lupa sijaitsee entisen Vähänkyrön kunnan alueella. Lukumääräisesti eniten kohteita on Järviseudulla.

Enemmistö venäläishakijoista haki yksityishenkilöinä ostolupaa omakotitalon hankintaan.

Toimitusjohtaja ei kommentoi

Yrityksen nimissä lupaa hakeneita venäläisiä oli aineistossa vähän. Vain yksi venäläistaustainen yritys haki ostolupaa omakotitalon hankkimiseen Kauhavalta Alahärmästä vuonna 2021.

Rakennusalalla toimiva yhtiö osti talon venäläiseltä naiselta ja mieheltä 84500 euron hintaan. Kyseinen mies on yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja. Käytännössä talo hankittiin firman nimiin. Yhtiön kotipaikka on Tampereella, mutta käyntiosoite Elimäellä.

Keväällä 2022 Kymen Sanomat oli haastatellut yrityksen toimitusjohtajaa, kun tämä oli hankkinut puolustusministeriön luvalla Kouvolan seudulta kolme vierekkäistä teollisuustonttia ja yhden kesämökkitontin vuokramökille. Miehen kerrottiin asuvan Porvoossa.

Tuoreimpien tilinpäätöstietojen perusteella yhtiö teki viime tilikaudella yli 370 000 euron liikevoiton. Kymen Sanomien haastattelussa toimitusjohtaja kertoi yrityksen urakoivan ympäri Suomen.

Yritys omistaa edelleen Alahärmässä sijaitsevan kiinteistön. Toimitusjohtaja ei halunnut kommentoida talokauppaa Ilkka-Pohjalaiselle.

Hybridivaikuttamisen pelko

Vuodesta 2020 lähtien Suomi on vaatinut ostoluvan kaikilta EU- ja ETA-alueen ulkopuolella tulevilta yksityishenkilöiltä, yrityksiltä ja yhteisöiltä.

Taustalla oli huoli kansallisesta turvallisuudesta. Vuonna 2014 Venäjä oli miehittänyt Ukrainan Krimin hyödyntämällä hybridisodankäynnin oppeja.

– Juha Sipilän hallituksen aikana tunnistettiin, että kiinteistön omistusta voidaan ajatella hybridivaikuttamisen keinona vaikuttaa kansalliseen turvallisuuteen, suunnittelija Anne Jaakkola puolustusministeriöstä taustoittaa.

Jaakkola kertoo, että ostolupapäätösten määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Viime vuosi oli erityisen vilkas lupa.

– Se ei pelkästään johdu venäläisten hankkimista kiinteistöistä, mutta toki on ollut nähtävissä, että viime vuonna myös rajanylitysten helpottamiseksi venäläiset hankkivat aiempaa enemmän kiinteistöjä Suomesta, Jaakkola toteaa.

Lisäksi venäläiset tekivät luovutuksia hajauttamalla kiinteistöomaisuutta perheen sisällä maahanpääsyn helpottamiseksi. Tällaiset järjestelyt tulevat kyllä ministeriön tietoon, mutta niiden toteuttaminen ei vaadi kaikissa tapauksissa ostolupaa.  

Suomi tiukensi viisumipolitiikkaansa syyskuun lopussa viime vuonna, eikä kiinteistön hankinta Suomesta enää takaa turistiviisumia venäläiselle.

Jaakkolan mukaan tämä on hiljentänyt kiinteistökauppaa ja sitä myöden luvanhakua alkuvuodesta. Osansa on myös yleisesti heikentyneellä taloustilanteella.

Pieni osa pohjalaismaakunnissa

Vielä vuonna 2022 ministeriö teki yhteensä 853 lupapäätöstä, joista 275:ssä hakijalla oli Venäjän kansalaisuus.

Murto-osa näistä päätöksistä kohdistui Etelä-Pohjanmaalle ja Pohjanmaalle, kumpaankin maakuntaan kaksi kappaletta. Puolustusministeriön Anne Jaakkola toteaakin, että venäläisten kiinteistönomistus keskittyy Itä-Suomeen.

Vuonna 2022 ukrainalaiset hakivat eniten ostolupia (4 kpl) Etelä-Pohjanmaalta ja vuonna 2021 venäläiset (5 kpl).

Vietnamilaiset ovat olleet kolmen vuoden ajan Pohjanmaan luvanhakijoiden tilastokärjessä. Esimerkiksi viime vuonna lupia myönnettiin 18 kappaletta. Ilmiö selittynee Pohjanmaan rannikon suurella vietnamilaisyhteisöllä.

Keski-Pohjanmaan erikoisuus oli viime vuonna suuri määrä Etelä-Afrikasta tulleita lupahakemuksia (15 kpl). Ne selittyvät kaivosyhtiö Keliberin tekemillä kiinteistökaupoilla. Yhtiön pääomistus on Etelä-Afrikassa, joten yhtiön piti hakea ostolupa ministeriöstä.

Miten puolustusministeriö selvittää hakijoiden taustoja?

Suunnittelija Anne Jaakkolan mukaan puolustusministeriö pyytää luvanhakijoita liittämään hakemukseen kopion passista, hyväksytystä ostotarjouksesta, kauppakirjasta tai sen luonnoksesta.

Tarvittaessa ministeriö hyödyntää turvallisuus- ja muiden viranomaisten tietoja.

– Kaikki kiinteistökauppa ei ole arveluttavaa. Hyvin pieni osa vaatii tarkempaa selvittelyä, Jaakkola muistuttaa.

Kaksi kielteistä päätöstä

Puolustusministeriö on tähän mennessä antanut kaksi kielteistä ostolupapäätöstä. Viime vuonna ministeriö esti venäläisiä ostamasta entistä vanhainkotia Niinisalon varuskunnan läheltä. Lisäksi ministeriö esti venäläistä naista ostamasta rintamamiestaloa Kotkasta puutteellisten hakemustietojen takia.

Jaakkolan mukaan kielteinen päätös voidaan tehdä, jos ministeriö arvioi kiinteistön hankinnan uhkaavan kansallista turvallisuutta, maanpuolustusta, rajaturvallisuutta tai huoltovarmuutta.

Lupalakia uudistettiin viime vuonna. Tämän vuoden alusta lähtien ministeriö on voinut arvioida kiinteistön käyttötarkoituksen uskottavuutta. Jos ministeriölle syntyy epäilys, että kiinteistöä käytetään muuhun kuin ilmoitettuun tarkoitukseen, kauppa voidaan estää.

Lupa voidaan jättää myöntämättä myös hallinnollisista syistä. Esimerkiksi lupamaksun maksamatta jättäminen tai lisäselvityksiin vastaamatta jättäminen voivat olla kielteisen päätöksen perusteita.

Etuosto-oikeus mahdollinen

Lupalaki ei ole puolustusministeriön ainoa työkalu kiinteistökaupan valvonnassa.

Valtiolla on lain mukaan mahdollisuus turvallisuussyistä pakkolunastaa kiinteää omaisuutta, jos sen katsotaan vaarantavan turvallisuutta. Tähän ei ole turvauduttu kertaakaan.

Lisäksi Suomessa on ollut voimassa vuodesta lähtien 2020 valtion etuostolaki, jota uudistettiin vuoden lopussa. Valtiolla on nykyisin etuosto-oikeus sellaisiin kiinteistöihin, jotka sijaitsevat enintään kilometrin päässä Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen kohteista.

Jaakkolan mukaan etuostolakia sovelletaan vain kohteisiin, jotka ovat Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen käytössä olevien kohteiden läheisyydessä. Viime vuonna valtio käytti etuosto-oikeutta kahdessa kaupassa Rovaniemellä ja Kemiönsaaressa.

Usko uuteen järjestelmään

Seuraavaksi ministeriön mietittäväksi tulee valtion etuostolain soveltamisalan laajentaminen.

– Nyt on tunnistettu tarve ulottaa etuosto koskemaan myös huoltovarmuuskohteiden ympäristöä, neuvotteleva virkamies Anu Sallinen kertoo.

Lupalaki ja valtion etuostolaki koskevat vain kiinteistökauppaa, eikä esimerkiksi asunto-osakekauppaa.

Sallinen uskoo siihen, että huoneistotietojärjestelmä mahdollistaisi tulevaisuudessa valvonnan, kun järjestelmä on täysimääräisesti käytössä.

– Ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista välttämättä valvoa kaikkia asunto-osakkeita vaan sellaisia tapauksia, joissa omistajiksi on merkitty normaalista poikkeava määrä omistajia esimerkiksi maahantulon helpottamiseksi. Kaikkien asunto-osakkeiden valvonta hidastaisi merkittävästi tavallisten ihmisten asuntojen hankkimista eikä se ole tarkoituksenmukaista, Sallinen toteaa.