Vaasa houkuttelee akkutehtaita kymmenillä miljoonilla euroilla – Samaan aikaan vihreän siirtymän paratiisiin puskee varjoja

Jotkut voisivat kutsua tätä riskibisnekseksi.

Vaasan akkutehdasaluetta rakennettiin miljoonilla euroilla viime vuonna ja seuraavat noin 20 miljoonaa menevät tänä vuonna.

Rahaa on niellyt etenkin akkualueen infran rakentaminen. Joulukuussa uutisoitiin, että katuverkoston luominen oli maksanut Vaasan kaupungille siihen mennessä noin 8,6 miljoonaa, josta Vaasan Veden osuus oli noin 2,1 miljoonaa. Euroja on niellyt myös kaavoitus, suunnittelu ja maanhankinta.

Yhtään investointipäätöstä Laajametsään ei ole vielä tehty.

Norjalaisella Freyr Batteryllä on suunnitteluvaraus tontista katodimateriaalitehtaalle. Tehtaan ympäristölupa on parhaillaan Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen käsittelyssä, joten siihen liittyen uutisia voi olla odotettavissa jo nyt keväällä.

Freyr on solminut Laajametsään myös aiesopimuksen akkukennotehtaan tontista.

Lisäksi Suomen Malmijalostuksen ja intialaisen Epsilon Advanced Materialsin aiesopimuksen turvin arvioidaan mahdollisuutta perustaa anodimateriaalitehdas Vaasaan.

Ensimmäinen ennakkovaraus Mustasaaren kunnan tonteista Gigavaasan alueella tehtiin helmikuussa, kun  Beowulf Mining-yhtiön suomalainen tytäryhtiö Grafintec varasi tontin grafiittianoditehtaan rakentamiseksi.

Kaupunki hoitaa aivan ydintään

Vaasa–Mustasaaren lisäksi Kotka–Haminan seutu havittelee akkutehtaita isosti Suomeen ja alueelleen.

Kotkan kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen kertoo, että akkumateriaalitehtaan tarvitsemasta infrasta koituu Kotkalle yhteenlaskettuna noin 5,6 miljoonan euron kustannukset, joista kaupungille palautuu noin 3,2 miljoonan euron osuus maanvuokran tai mahdollisen tonttikaupan yhteydessä.

Vaasa ei ole sopimustensa yksityiskohtia avannut.

Uusia tehtaita ja niiden kautta satoja ellei tuhansia työpaikkoja houkutellessaan kaupungit hoitavat eittämättä ydintehtäväänsä.

Investointien pyydystäminen sisältyy kunnan elinvoiman edistämiseen.

Kuntaliitosta muistutetaan, että kuntien toimialaan on oikeuskäytännössä vakiintuneesti katsottu kuuluvan elinkeinoelämän toimintaedellytysten luominen ja parantaminen sekä työllisyyden edistämiseen tähtäävät hankkeet.

Vaasan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Vaasan vuosien 2022–2025 strategian.

– Jotta kaupunkiin syntyisi uusia työpaikkoja, tarvitaan myös uusia toimijoita. Gigavaasa-alue on esimerkki siitä, että Vaasassa on jo pitkään tehty töitä tämän tavoitteen eteen ja tähän on panostettava edelleen, strategiassa linjataan.

Sähköakut sopivat mainiosti jo olemassa olevaan mielikuvaan ja todellisuuteen Vaasasta kestävän eli sustainablen teollisuuden tyyssijana.

Vaasan seutu liittyy sulavasti myös osaksi pohjoisen Euroopan akkuvyöhykettä Skellefteån ja Mo I Ranan kanssa.

Mahdollisimman valmiita tontteja

Kaksi Vaasa-Mustasaaren akkualueen tehdassuunnitelmaa eli Johnson Mattheyn hanke ja Epsilonin ensimmäinen aie kariutuivat.

Näiden takaiskujen jälkeen esille on noussut epäilyksiä siitä, täyttyykö Laajametsän akkualue ollenkaan toivotulla tavalla.

Epäilykset voivat toki hälvetä nopeasti, jos tieto ensimmäisestä tehdaspäätöksestä saadaan.

Vaasa on valinnut toimintamallikseen sen, että sijaintipaikkaa etsiville yrityksille tarjotaan mahdollisimman valmista infraa.

Silloin tonttia voidaan nopeasti alkaa kaupata seuraavalle, vaikka yksi tehdas peruisi tulonsa.

Uudehkon teollisuuden alan häilyvyys on kaupunginjohtaja Tomas Häyryn mukaan Vaasassa tiedostettu. Sähköakkualalla sopivia yhteistyökombinaatioita vielä suurelta osin etsitään, mikä voi aiheuttaa totuttua enemmän muutoksia sopimuksissa ja suunnitelmissa.

Kaikki vihreä ei ole kultaa

Kun Britannian akkutehdashanke Britishvolt meni tammikuussa konkurssiin, työeläkeyhtiön Varman toimitusjohtaja Risto Murto totesi Twitterissä, että kaikki vihreä ei ole kultaa.

Murron mukaan vihreä siirtymä on kyllä iso ja aito muutostekijä.

Suomeen on rakentumassa paljon uutta tuulivoimaa, joka voi houkutella perässään myös sitä käyttävää teollisuutta.

Murto tähdentää, että akkuteollisuus on voimakkaasti kasvava teollisuuden ala, jossa kiinalaisilla isoille toimijoille tarvitaan eurooppalaisia kilpailijoita.

Suomen rajoitteena on hänen mukaansa kaukaisuus eurooppalaisesta autoteollisuudesta. Keski-Eurooppa, esimerkiksi Unkari on houkutellut jo merkittäviä akkutehdashankkeita.

Murron mukaan emme tiedä nyt aloittavien akkutehtaiden todellista kannattavuutta ja siinä mielessä hankkeissa on aito liiketoimintariski.

Kauas tehtaat katoavat?

Kun katsoo Eurooppaa pidemmälle, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, kuinka Yhdysvallat suosii nyt omia investointejaan.

Elokuussa USA:n presidentti Joe Biden allekirjoitti maan kaikkien aikojen laajimman ilmastolain. Inflation Reduction Act tarjoaa verohelpotuksia yrityksille, jotka kehittävät kaivoksia, jalostuslaitoksia, akkutehtaita ja sähköautotehtaita Yhdysvaltoihin.

Paketti sisältää kaikkiaan lähes 400 miljardin euron edestä erilaisia toimia vihreän siirtymän vauhdittamiseksi.

Esimerkiksi sähköautotuen vaatimus on, että auto on koottu Pohjois-Amerikan maaperällä pääosin Pohjois-Amerikassa tuotetuista osista.

Akkujen kokoamisen jo Saksassa aloittanut sähköautovalmistaja Tesla tiedotti viime viikolla, että se keskittää akkukennojensa tuotannon Yhdysvaltoihin.

Tämän tulkittiin laajasti olevan ensimmäinen iso merkki siitä, kuinka Yhdysvaltojen elinkeinopolitiikka rokottaa paitsi sen pääkohdetta Kiinaa niin myös Eurooppaa.

Vasta vähän kierrätetään

Kaikki vihreäksi kutsuttu ei välttämättä olekaan vihreää.

Sähköakut tarvitsevat uutta kaivosteollisuutta ja sen tuottamia mineraaleja. EU:n komissio arvioi, että vuonna 2025 vain 40 prosenttia sähköautojen mineraaleista kierrätetään. 

Suomalaista ja vaasalaista akkuketjua markkinoidaan sillä, että sen osat sijoittuvat lähelle toisiaan. Näin akkujen valmistuksesta tulee mahdollisimman kestävää ympäristön kannalta.

Ympäristövaikutuksia kaivosteollisuudesta joka tapauksessa syntyy. Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) totesi Talouselämän (10.2.) haastattelussa, että yhteiskunnan sähköistämiseen tarvitaan mineraaleja, mutta uusia kaivosteollisuuden toimijoita ei voi tulla Suomeen hinnalla millä hyvänsä.

Tuulivoiman vaikutukset kaipaavat selvitystä

Akkutehtaat tarvitsevat suuren määrän energiaa, jota tuottamaan tarvitaan esimerkiksi merituulivoimaloita.

Osa suomalaisista poliitikoista on korostanut korostamistaan, kuinka vihreää siirtymää tehdään tiede edellä ja sen nimissä.

Tammikuussa Turun yliopisto kertoi heidän ja Helsingin yliopiston tutkimuksesta, jonka tulokset osoittavat, että tietyt lepakkolajit välttelevät tuulivoimaloita. (Turun Sanomat 5.1.)

Tutkijoiden mukaan tuulivoiman vaikutuksista tarvitaan vielä lisää tutkimusta.

He tähdensivät tiedotteessa, että vaikka uusiutuvan energiatuotannon lisääminen on tärkeää, tulisi luonnon monimuotoisuus ottaa päätöksenteossa aina huomioon.