Vanhojen omakotitalojen hinnat nousivat tammi-maaliskuussa koko maassa noin kaksi prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta, kertoo Tilastokeskus. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna hinnat nousivat yhden prosentin.
Vanhojen omakotitalojen kauppoja tehtiin noin kymmenen prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuosi sitten.
Asuntolainoihin keskittyvän Hypon ekonomistin Juho Keskisen mukaan asunnon ostajat ovat nyt varovaisia.
– Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset eivät vielä näy kovin voimakkaasti tuoreissa tiedoissa omakotitalojen kaupoista ja hinnoista. Hetkellinen käsijarru on nyt kuitenkin päällä ja asunnonostajat ovat varpaillaan, Keskinen sanoo kommentissaan.
Vanhojen omakotitalojen hinnat nousivat yli 100 000 asukkaan kunnissa 4,1 prosenttia ja 20 000–59 999 asukkaan kunnissa 4,3 prosenttia edellisvuodesta. Sen sijaan kunnissa, joiden asukasluku on 60 000–100 000, hinnat laskivat 1,3 prosenttia. Alle 20 000 asukkaan kunnissa hinnat pysyivät lähes ennallaan vuoden takaiseen verrattuna.
Normaaliin pandemian jälkeen
Korona-aikana omakotitalojen hinnat ovat nousseet voimakkaimmin suurissa kaupungeissa. Keskinen uskoo, että koronan myötä kasvanut tilantarve tukee omakotitalojen suotuisaa hintakehitystä, mutta yhtä suuria hintojen harppauksia ei tulla enää näkemään.
– Sodan aiheuttama inflaatio aiheuttaa varovaisuutta omakotitalokaupassa, kun korkeat lämmityskulut muodostuvat suurissa taloissa erityisen korkeiksi ja remonttikulutkin reippaiksi, Keskinen kirjoittaa.
Keskisen mukaan paluu normaaliin pandemian jälkeen uhkaa kääntää omakotitalojen hinnat jälleen laskusuuntaan halutuimpien kasvualueiden ulkopuolella.