Venäjä-pakotteiden tutkija: Suomalaisyritysten kannattaa varautua epävarmuuden ja riskien lisääntymiseen

Vaasan yliopiston rahoituksen tutkija, yliopistonlehtori Denis Davydov varoittaa, että Ukrainan kriisin tuomat uudet jännitteet ja pakotteet voivat kuormittaa yrityksiä entisestään, vaikka aiempiin sanktioihin on jo sopeuduttu.

– Venäjän vastaiset sanktiot sekä Venäjän vastatoimet tekevät liiketoimintaympäristöstä epävakaamman ja vaikeammin ennustettavan. Tällä on kielteisiä vaikutuksia kaikkiin Venäjän markkinoilla toimiviin yrityksiin, Davydov sanoo.

Selvästi eniten kärsivät hänen mukaansa yritykset, jotka ovat tekemisissä suoraan Venäjän kanssa.

– Mutta Venäjä on myös suhteellisen suuri energian viejä, ja Venäjän maantieteellisestä läheisyydestä johtuvat shokit Venäjän markkinoilla voivat heijastua muihin EU-maihin ja erityisesti Suomeen.

– Jännityksen lisääntyminen Venäjän kanssa ja pakotteiden kiristyminen rasittaisivat yrityksiä entisestään ja aiheuttaisivat lisäpainetta monilla sektoreilla, Davydov jatkaa.

. Tästä on kyse Euroopan unionin jäsenmaiden ulkoministerit pääsivät tiistaina sopuun uusista Venäjä-pakotteista.

Nämä pakotteet ovat vastalause Venäjän päätökselle tunnustaa Ukrainan separatistialueiden itsenäisyys.

Pakotteita aiotaan kohdistaa venäläispankkeihin ja henkilöihin.

EU on varautunut ottamaan myöhemmin käyttöön myös lisää sanktioita, jos Venäjä jatkaa kriisin laajentamista.

Tämän lisäksi Saksa on päättänyt laittaa Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeen jäihin.

. Vaikeuttivat joka kuudennen yrityksen toimintaa Davydov julkaisi viime vuonna tutkimusartikkelin Venäjä-pakotteiden vaikutuksista yhdessä Aalto-yliopiston apulaisprofessori Jukka Sihvosen ja Suomen Pankin vanhemman neuvonantajan Laura Solangon kanssa.

Tutkimuksen mukaan Venäjä-pakotteet vaikeuttivat joka kuudennen yrityksen toimintaa ensimmäisenä asettamisvuotena 2014.

Pakotetoimenpiteet vaikuttavat tutkimuksen mukaan voimakkaimmin venäläisiin yrityksiin. Sen lisäksi vaikutus oli erityisen voimakasta Itävallassa, Jerseyn saarella, Kyproksella, Suomessa, Virossa ja Saksassa.

Davydovin mukaan itävaltalaisiin ja kyproslaisiin kohdistuvat vaikutukset selittyvät ulkomaisilla suorilla sijoituksilla, joilla on läheinen yhteys Venäjään.

Suomalaisilla, virolaisilla ja saksalaisilla yrityksillä on puolestaan tiiviit kauppasuhteet Venäjään.

Tutkimuksessa analysoitiin tekoälyn avulla yritysten vuosikertomuksia vuosilta 2014–2017. Siinä oli mukana yli 3 000 yrityksen vuosikertomuksia 35 eri maasta.

. Pakotejärjestelmään on myös sopeuduttu Pakotteiden ensimmäinen aalto lisäsi Davydovin mukaan merkittävästi liiketoiminnan epävarmuutta.

Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin, että ajan saatossa vuosikertomusten maininnat pakotteista vähenivät.

– Tämä viittaa siihen, että eurooppalaiset ja suomalaiset yritykset ovat pystyneet sopeutumaan pakotejärjestelmään ja löytäneet keinoja minimoida niiden vaikutukset liiketoimintaansa.

Esimerkiksi elintarvike- ja meijeriyritys Valion liikevaihtoon vuoden 2014 Venäjän vastapakotteet tekivät noin 400 miljoonan euron loven.

Tämän jälkeen Valio on keskittynyt paikalliseen tuotantoon Venäjällä ja uusiin vientiavauksiin ja -painotuksiin muualla maailmassa.

Isoa kasvua on syntynyt esimerkiksi Ranskasta ja Kiinasta.

Wed, 12/7

Kirjaudu sisään

Wed, 12/7

Venäjä-pakotteiden tutkija: Suomalaisyritysten kannattaa varautua epävarmuuden ja riskien lisääntymiseen

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Venäjä-pakotteiden tutkija: Suomalaisyritysten kannattaa varautua epävarmuuden ja riskien lisääntymiseen

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje