Pohjalaismaakuntien "öljytornit" voivat pian pyörittää kokonaista uutta teollisuudenalaa

Brittiyhtiö Johnson Matthey (JM) aiheutti sydämentykytyksiä Vaasassa marraskuussa 2021. Tuolloin yhtiö ilmoitti laittavansa koko akkumateriaaliliiketoimintansa myyntiin. Samalla se luopui Vaasan akkumateriaalitehdashankkeesta.

JM perusteli päätöstään liiketaloudellisilla syillä: yhtiön mukaan analyysit osoittavat, etteivät akkumateriaaliliiketoiminnasta saatavat tuotot riitä perustelemaan uusia investointeja.

Samalla kun brittiyhtiö ilmoitti laittavansa akkumateriaaliliiketoimintansa myyntiin, se kertoi keskittyvänsä tuottavampiin liiketoimintasektoreihin, kuten vetyteknologiaan. Se ilmoittikin liki samassa yhteydessä investoivansa vuoteen 2030 mennessä miljardi puntaa puhtaan vetyteknologian tutkimukseen, kehittämiseen ja käyttöönottoon.

Vastaavia uutisia on kuultu muitakin, vetybuumi on nyt kaikkien huulilla. Pelkästään EU:n vetystrategia tavoittelee unionin alueelle jopa 450 miljardin euron investointeja uusiutuvaan vetyyn vuoteen 2050 mennessä.

Pöhinä vedyn ympärillä kasvaa kohisten Suomessakin. Lähivuosille viritellään kymmenen miljardin vetyinvestointeja. (Yle 30.1) Villeimmissä visioissa väläytellään yhteisarvoltaan satojen miljardien hankkeita, tuhansia uusia työpaikkoja ja kokonaan uutta teollisuuden alaa.

Merkkejä vetytalouden tulemisesta näkyy kaikkialla, on itse asiassa näkynyt jo vuosien ajan. Myös meillä, lakeuksien laidoilla ja rannikon tyrskyissä.

Kyse on tietenkin tuulivoimasta.

Tuulivoima mahdollistaa vetytalouden Suomessa

Viime vuosi oli tuulivoimarakentamisen ennätysvuosi. Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan maahamme rakennettiin 2430 megawattia uutta tuulivoimakapasiteettia.

Lisää on luvassa. Yhdistyksen mukaan Suomeen rakennetaan vuoteen 2025 mennessä 3100 megawattia uutta tuulivoimaa. Näiden investointien arvo on yhteensä yli 3,5 miljardia euroa. Etelä-Pohjanmaan osuus lähivuosien uudesta tuulivoimakapasiteetista on 18 prosenttia ja Pohjanmaan 15 prosenttia.

Tuulivoima ja muut päästöttömät uusiutuvan energian lähteet ovat tiiviisti kytköksissä orastavaan vetytalouteen.

Vaikka vety on maailmankaikkeuden yleisin alkuaine, ei sitä ole saatavissa sellaisenaan, vaan se pitää aina erikseen valmistaa.

Tähän saakka vedyn yleisin valmistustapa on ollut maakaasun höyryreformointi. Valmistustavan ongelmana ovat hiilidioksidipäästöt.

Vetyä voi kuitenkin valmistaa myös puhtaasti, pilkkomalla vettä elektrolyysin avulla vedyksi ja hapeksi. Tämän valmistustavan ongelmana on, että elektrolyysi kuluttaa paljon energiaa, joka on ollut paitsi kallista mutta tuottanut myös päästöjä.

Uusiutuva energia on kuitenkin kääntämässä pelikentän vedylle suosiolliseksi, elektrolyysivalmistus alkaa lähestyä taloudellista kannattavuutta.

Monta kiinnostavaa hanketta

Ilmastonmuutos on nostanut vetytalouden oraalle, ja Venäjän hyökkäyssota on toiminut kasvua kiihdyttävänä lannoitteena.

Pyristely irti fossiilisista polttoaineista kiihtyy, ja se tuo investointeja myös pohjalaismaakuntiin. Esimerkiksi Saksan energiakäännöksellä, Energiewendellä, on vaikutuksensa meille asti.

Saksalaisen CPC Germania GmbH & Co:n suomalainen tytäryhtiö, CPC Finland Oy, kertoi syyskuussa, että se aikoo rakentaa Kristiinankaupungin Karhusaareen voimalaitoksen, jossa vihreästä vedystä valmistetaan polttoaineena käytettävää synteettistä metaania. Investoinnin arvo on noin 450 miljoonaa euroa, työpaikkoja laitos toisi kolmisenkymmentä.

Vetylaitos etenee CPC Finlandin toimitusjohtajan Erik Trastin mukaan vakaata polkuaan. Laitoksen tarvitseman luvituksen on arvioitu valmistuvan syksyllä 2024, jonka jälkeen investointipäätös tehdään.

Tehtaan tilanne on sikäli erikoinen, että vaikka lupia ja investointipäätöstä ei olekaan, olisi laitoksen koko tuotannolle jo ostaja tiedossa.

– Tuotanto on menossa Saksaan raskaan liikenteen käyttöön. Meillä on asiasta vuoden loppuun asti voimassa oleva aiesopimus, Trast kertoo.

Trastilla on vahva usko suomalaisen vetytalouden tulevaisuuteen. Energiewenden myötä Saksa aikoo suunnata kohti vihreämpiä energiamuotoja. Paljon lasketaan juuri vedyn varaan.

– Saksa on nyt katkaissut napanuoransa Venäjän maakaasuun. Tammikuun alussa Saksa ja Norja kertoivat suunnittelevansa yhteistä vetyputkea ja viime viikolla liittokansleri Olaf Scholtz ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron sopivat, että Saksa liittyy mukaan Ranskan ja Espanjan väliseen vetyputkihankkeeseen. Saksa tarvitsee paljon vetyä.

– Tämä on Suomelle valtava mahdollisuus. Suomeen on rakennettu ja rakennetaan paljon uusiutuvaa energiaa, ennen kaikkea tuulivoimaa, jolloin myös vetyä ja vetypohjaisia synteettisiä polttoaineita voidaan tuottaa edullisesti, Trast linjaa.

Pohjanmaalla käynnistellään muitakin kiinnostavia vetyhankkeita.

Westenergy kertoi viime maaliskuussa, että se suunnittelee synteettisen metaanin tuotannon aloittamista Mustasaaressa vuonna 2025.

Westenergyn jätteenpolttolaitoksen savukaasuista otetaan talteen hiilidioksidi. Lisäksi alueelle rakennetaan laitos, joka tuottaisi elektrolyysin avulla vihreää vetyä. Sitten vety ja talteen otettu hiilidioksidi yhdistettäisiin synteettiseksi metaaniksi ja nesteytettäisiin liikennepolttoaineeksi.

Suunnitellun laitoksen tuotantokapasiteetti vastaa kahden Aurora Botnian kokoisen matkustajalaivan vuotuista tarvetta. Investoinnin suuruus on noin 90 miljoonaa.

Westenergy Oy:n kehitysjohtaja Juha Ripatti kertoo, että hanke etenee aikataulussa. Tällä hetkellä meneillään on ympäristövaikutusten arviointi. Ripatti toivoo, että lopullinen investointipäätös voitaisiin tehdä vuoden loppuun mennessä.

Westenergylle keskeistä on hiilidioksidin talteenotto ja siten yhä vähäpäästöisempi energiatuotanto, mutta se tarjoaa bisnesmahdollisuuksia myös polttoainemarkkinan kautta.

– Ja jos ajattelee näitä paikallisia yhteistyökumppaneitamme, muun muassa Danfossia, Wärtsilää, Woima Corporationia ja Hitachi Energyä, niin vetytalouteen liittyvien järjestelmien myyntipotentiaali on valtava. Jos näitä ratkaisuja ruvetaan tekemään Vaasan seudun laitteilla, niin parhaimmillaan sillä voi olla huikea työllistävä vaikutus, Ripatti pohtii.

Tasaista perusvoimaa ydinvoimaa halvemmalla

Vähintäänkin merkittäväksi voi luonnehtia myös EPV Energian, Vaasan Sähkön ja Wärtsilän yhteishanketta. Yhtiöt aikovat rakennuttaa Vaasan Vaskiluotoon uusiutuvalla energialla pyörivän pilottilaitoksen.

EPV Energian kehityspäällikkö Niko Toppari kertoo, että tällä hetkellä projektissa on meneillään luvitusprosessi, jonka jälkeen voidaan tehdä lopullinen investointipäätös. Tavoitteena on, että rakentamaan päästäisiin ensi vuoden aikana.

Laitoksessa puhdas vesi pilkotaan elektrolyysin avulla vedyksi ja hapeksi. Sähköä elektrolyysissä kuluu 10 megawattia, jolla saadaan noin kuusi megawattia vetyä. Loppuenergia on lämpöä, jolla voidaan lämmittää vaasalaisia kaukolämpötalouksia.

Vety varastoidaan, ja tarvittaessa sitä käytetään kahden, teholtaan yhteensä 24 megawatin, moottorivoimalaitoksen pyörittämiseeen. Voimalaitoksessa voidaan tuottaa sähköä tasaisella teholla myös tuulettomina päivinä.

Wärtsilä Energyssä tulevaisuuden voimalaitoskonsepteista vastaava Rasmus Teir korostaakin projektissa juuri säätövoiman merkitystä.

– Uusiutuvien energiamuotojen myötä joustavan säätövoiman tarve kasvaa voimakkaasti. Wärtsilän mallinnukset osoittavat, että myös säätövoima voidaan toteuttaa hiilivapaana tai vähähiilisenä ilman että loppukuluttajan sähkölasku kasvaa, Teir kertoo.

Hankkeessa ei myöskään tyydytä pelkkään vedyn valmistukseen, vaan siitä aiotaan Wärtsilän mukaan jalostaa myös helpommin käytettäviä polttoaineita kuten esimerkiksi synteettistä metaania, metanolia ja ammoniakkia.

Pelkän 35 miljoonan euron investointikoon perusteella Vaskiluodon hanke ei ole poikkeuksellinen, mutta sillä voi olla vaikutus Wärtsilän tuleviin liiketoimintamahdollisuuksiin.

Teirin mukaan Vaskiluodon pilottilaitos on Wärtsilälle hyvä mahdollisuus näyttää, miten teollisen mittakaavan vetymoottorilaitoksella voidaan vastata joustavan säätövoiman tarpeeseen.

– Kyseisessä voimalaitoksessa voidaan käyttää useita polttoaineita. Uusiutuvaan vetyyn voidaan sekoittaa esimerkiksi synteettistä metaania ja/tai biokaasua. Monipolttoainevoimalaitos tuo joustavuutta vihreän siirtymän taipaleelle kasvattaen uusiutuvan sähköntuotannon kapasiteettiä, Teir sanoo.

Helsingin Sanomat kertoi joulukuussa Wärtsilän insinöörien laskeneen, että tuulivoimapohjaisella vedyn tuotannolla, vetyä käyttävillä moottorivoimaloilla ja akustoilla tasaista perusvoimaa pystytään tuottamaan halvemmin kuin ydinvoimaa. (HS 18.12.2022).

Wärtsilän laskelmissa vertailtiin uuden Olkiluoto 3:n ja vastaavan tehoisen tuulivoima + akustot + vety + moottorit -yhdistelmän avulla tuotettuja energiahintoja. Tarvittavan tuulivoiman määrä oli laskelmissa laskettu voimakkaasti yläkanttiin.

– Sähkön kustannus olisi tuulivaihtoehdolle 64 euroa megawattitunnilta. Vastaavan ydinvoimalan tuottama sähkön kustannus olisi 78 euroa megawattitunnilta. Kustannusero tekee 190 miljoonaa euroa vuodessa, Wärtsilän energialiiketoiminnan kehitysjohtajana työskennellyt Ville Rimali kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa.

Vuodenvaihteessa pääomarahastoyhtiö Taalerin energiavarastoista vastaavaksi sijoitusjohtajaksi siirtynyt Rimali vahvistaa Ilkka-Pohjalaiselle, että laskelmien pohjana käytettiin juuri Vaskiluotoon nousevaa pilottivoimalaa.

Kysyntää myös teknologialle

Vaasan seudulla moni muukin yritys voi hyötyä vetytalouden tulemisesta.

Harjavaltaan rakennetaan parhaillaan Suomen ensimmäistä kaupallista vihreän vedyn tuotantolaitosta. PX2 Solutionsin rakennuttamaan laitoksen sähköistää Hitachi Energy Finland, jonka pääkonttori sijaitsee Vaasassa.

Hitachi Energy Finlandin toimitusjohtaja Matti Vaattovaara kertoo, että yhtiö on mukana esisuunnittelemassa muitakin mahdollisia vetytalouteen liittyviä hankkeita.

– Me olemme sähkövoimatekniikan yritys, ja vihreän vedyn laitoksissa sähkö on keskeinen tekijä. Siinä mielessä meillä on isot intressit. Laitokset ovat merkittäviä sähkön käyttäjiä ja sähköjärjestelmät järeitä ja vaativia. Meillä Vaasassa on paljon juuri tällaista vaativaan erityisteknologiaan liittyvää osaamista, Vaattovaara kertoo.

Vaattovaaran mukaan vetylaitoksissa tarvitaan paljon esimerkiksi erikoismuuntajia, joissa juuri Hitachi Energyn Vaasan yksiköllä on yhtiössä globali vastuu. Hän näkeekin, että vetytalous voi tuoda yhtiölle uutta kasvua ja lisää töitä.

–  Kyllä, vety on ehdottomasti kasvun mahdollisuus. Toki edessä on vielä paljon teknologian kehitystä, mutta globaalisti sille puolelle on viime aikoina satsattu paljon ja edistystä on tapahtunut.

Vetyputkiverkosto jo tällä vuosikymmenellä

Myös Suomen valtion kaasuverkkoyhtiö Gasgrid Finlandilla on pohjalaismaakuntia liippaavia vetysuunnitelmia.

Yhtiön toimitusjohtaja Olli Sipilä kertoo Gasgridin suunnittelevan tällä hetkellä maanlaajuista vetyputkiverkostoa, johon kuuluu kolme erillistä putkistoa. Sipilän mukaan tavoite on, että maan kattava vetyputkiverkosto olisi olemassa jo vuonna 2030.

Gasgrid on myös sopinut yhteisistä vetyputkihankkeista seitsemää eri maata edustavien kaasun siirtoverkkohaltijoiden kanssa. Tavoitteena on synnyttää kaksi vedyn siirtoputkea Saksaan.

Suunnitelmat ovat vasta alkuvaiheessa, mutta alustavissa karttaharjoituksissa Perämeren vetyputki kulkisi Pohjanmaan kautta ja Baltian vetyputki mahdollisesti Etelä-Pohjanmaan kautta.

Sipilän mukaan lopullisissa vetyputkilinjauksissa huomioidaan myös isot vetytalousinvestoinnit, joten esimerkiksi Kristiinankaupungin vetylaitoshankkeella voi olla vaikutusta lopullisiin putkisuunnitelmiin. Yhdessä vaihtoehdossa Perämeren vetyputki kulkisikin länsirannikkoa pitkin aina Etelä-Suomeen saakka.

Sipilän mukaan vetyputket toimivat myös toisin päin eli houkuttelevat investointeja, sillä toimiva ja luotettava infra pienentää investointien rahantarvetta ja riskejä.

– Perämeren vetyputkella on mittaa tuhat kilometriä ja se maksaa noin 3,5 miljardia. On kuitenkin arvoitu, että putken alueelle on mahdollista saada jopa 35 miljardin investoinnit ja kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja, Sipilä sanoo.