Vientiteollisuus haluaa luvituksiin perustavanlaatuisen uudistuksen – "Jokainen investointi pitäisi nähdä hyvänä"

Vientiteollisuus toivoo Suomeen luvitusjärjestelmän perustavanlaatuista uudistamista. Vientiteollisuus on ajamassa muun muassa tätä asiaa yhteiskiertueellaan eduskuntavaalien alla.

. Seinäjoella maanantaina vieraillut Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto sanoo, että luvituksessa oleellista on ennakoitavuus.

Nyt esimerkiksi ympäristöluvituksessa ensimmäinen kierros aluehallintovirastossa ja ely-keskuksessa voi olla suosiollinen, mutta ympäristölupia keskitetysti käsittelevän Vaasan hallinto-oikeuden päätös on vastakkainen.

– Tässä kohtaa tulee yllätyksiä, Aalto sanoo ja nostaa esiin Harjavallan akkumateriaalitehtaan.

. BASF sai laitokselle luvan aluehallintovirastolta, mutta Vaasan hallinto-oikeus kumosi päätöksen. BASF:n yritys muuttaa ratkaisu Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ei menestynyt, ja yritys joutui aloittamaan lupaprosessin alusta.

– Siinä tuli vähintään kolmen vuoden menetys. Suomeen investointeja harkitsevat yritykset seuraavat näitä asioita, ja Harjavallan tapauksesta on aiheutunut haittaa Suomen maineelle. BASF:n tarkoitus oli tehdä jatko-investointeja Harjavaltaan, mutta ne siirtyvät muualle.

Aalto sanoo, että Suomessa pitäisi tarkastella sekä luvitukseen liittyvää lainsäädäntöä että laintulkintaa.

– Jonkin verran kyse on myös viranomaisten ja oikeusasteiden resurssipulasta. Asenteita olisi hyvä tarkastella uudestaan. Yritykset aivan varmasti haluavat toimia vastuullisesti. Pitäisi ajatella, että jokainen investointi on hyvä investointi.

. EU:n oltava sääntelyn pienin yksikkö . Vientiteollisuus pitää esillä myös teollista investointiohjelmaa. Sen ajatuksena on, että osa rahoituksesta tulisi ohjelmasta silloin, kun investoinnissa otetaan käyttöön uutta teknologiaa.

. – Silloin riski on yleensä normaalia suurempi, mutta kyseessä on myös yleensä tehokkaampi ja ilmastomyönteisempi teknologia.

Vientiteollisuudella on suuri rooli vihreässä siirtymässä. Aalto kuitenkin painottaa sitä, että siirtymän pitäisi olla markkinavetoinen ja ainakin kansallisen tason sääntelyä tulisi välttää.

– Kun EU on sääntelyn pienin yksikkö, Suomen suhteellinen kilpailukyky ei silloin muutu.

. Vientiteollisuus haluaa luoda ympäristön, jossa Suomen kilpailukyky nousee ja teollisuuden tuottavuus paranee.

Teollisuus moittii usein Suomen kilpailukykyä, erilaiset mittaukset taas antavat kilpailukyvystä hyviä sijoituksia. Aalto sanoo, että mittauksissa on eroja.

. Parhaiten kilpailukyvystä hänen mukaansa kertoo kuitenkin tehty tulos. Aalto nostaa esiin sen, että Suomen vienti ei kehity samaan tahtiin EU:n ja Ruotsin kanssa.

. Akkuteollisuus järjestäytyi ensimmäisenä maailmassa . Kemianteollisuudella olisi Suomessa edellytykset pärjätä.

– Me olemme siinä onnellisessa tilanteessa, että meillä on malmi- ja mineraalivarat olemassa. Meidän pitää vain jalostaa raaka-aineita mahdollisimman pitkälle.

Tähän tarvitaan paljon osaajia. Aalto muistuttaa, että esimerkiksi Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueelle odotetaan syntyvän vuoteen 2027 mennessä 2500 akkuteollisuuden työpaikkaa.

– Siis tosi pian.

. Kasvun este voi olla osaajapula, joka piinaa jo nyt. Työperäistä maahanmuuttoa vaaditaan, jotta pulasta selvitään. Aalto sanoo, että tässäkin kohta byrokratiaa on pakko purkaa.

– Tulijoille pitää kehittää nopea lupamenettely, jossa hyödynnetään digitaalisuutta. Tarveharkinnasta pitää luopua.

. Akkuteollisuuden kehityksen turvaamiseksi alan yritykset perustivat alkuvuonna tiettävästi maailman ensimmäisen alan edunvalvontajärjestön maailmassa. Akkuteollisuus ry:n toimitusjohtajaksi nimettiin Pia Vilenius Kemianteollisuus ry:stä ja hallituksen puheenjohtajaksi Matti Hietanen Suomen Malmijalostuksesta. Mukaan lähti aluksi yhdeksän yritystä.

. Viro ajoi pienemmillä resursseilla ohi . Kemianteollisuus on huolissaan suomalaisten nuorten osaamisen tasosta.

– Pärjäsimme aikaisemmin vertailuissa hyvin, mutta verrokkimaa Viro menestyy nyt paremmin vähillä resursseilla, Aalto sanoo.

Peruskoulutasolla jokin on siis mennyt pieleen, mutta tilanne voidaan vielä pelastaa. Jäsenyritykset kertovat myös siitä, että ammatillisen koulutuksen taso on pudonnut. Aallon mukaan lääke tähän voi olla oppisopimusmallin lisääminen. Sitä pilotoidaan jo joissain Kemianteollisuuden jäsenyrityksissä.

. Kemianteollisuudessa on joka tapauksessa paljon työpaikkoja tarjolla. Alalla monella on tietenkin taustaa luonnontieteistä ja insinööriosaamista, mutta työpaikkoja on myös vaikkapa taloushallinnossa, myynnissä ja markkinoinnissa, teollisissa prosesseissa ja tuotekehityksessä. Aalto myös muistuttaa, että kemianteollisuudessa muutetaan maailmaa.

– Kemianteollisuus on tulevaisuuden ala, joka vastaa ilmastonmuutokseen ja varmistaa, että ihmisille riittää puhdasta ruokaa ja vettä.

. Kilpailu osaamisesta on kova, joten Aalto nostaa esiin sen, että matemaattis-luonnontieteellisiä opiskelupaikkoja on suhteellisen helppo saada ja valmistuvien tulotaso on melko korkea.

. Sopimukset kirpaisivat molempia . Teknologiateollisuus ja kemianteollisuus saivat viime viikolla neuvoteltua työehtosopimukset kahdeksi vuodeksi. Lakot päättyivät kolmeen päivään.

– Voi kai sanoa klassisesti, että tulos tekee molemmille osapuolille yhtä paljon kipeää. Työnantajan näkökulmasta näin suuria palkankorotuksia ei ole nähty vuosikymmeneen.

. Hyvää oli se, että umpisolmu aukeni.

– Nähtäväksi jää, millaisia sopimuksia kilpailijamaissa syntyy. Jos vaikka Saksaan verrataan, pitää muistaa, että siellä on aika tavallisesti kriisilausekkeita, jolloin toteutuneet palkankorotukset ovat usein neuvottelutulosta alhaisemmat.

Kirjaudu sisään

Vientiteollisuus haluaa luvituksiin perustavanlaatuisen uudistuksen – "Jokainen investointi pitäisi nähdä hyvänä"

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje