Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankeilla eri näkemykset pankkien roolista ilmastonmuutoksen torjunnassa

Chris Giles ja Daria Mosolova

Keskuspankit Atlantin eri puolilla näkevät roolinsa ilmastonmuutoksen torjunnassa hyvin eri tavoin.

. Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja Jerome Powell totesi Ruotsin keskuspankin viime viikolla järjestämässä konferenssissa:

– Suutari pysyköön lestissään; ei ole meidän tehtävämme lähteä tavoittelemaan näennäisiä yhteiskunnallisia etuja, jotka eivät ole tiiviisti kytköksissä lakisääteisiin tavoitteisiimme.

. Hän painotti, että keskuspankkien tehtävä ei ole luoda ilmastopolitiikkaa.

. Samassa tilaisuudessa puhunut saksalainen taloustieteilijä ja Euroopan keskuspankin kuusihenkisen johtokunnan jäsen Isabel Schnabel sen sijaan peräänkuulutti tehokkaampia ilmastotoimia. Hän vakuutti pyrkivänsä kaikin keinoin varmistamaan, että ”kaikilla EKP:n politiikoilla tuetaan Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamista, eli ilmaston lämpenemisen rajoittamista selvästi alle kahteen celsiusasteeseen”.

Jyrkät näkemyserot herättävät kysymyksiä siitä, pitäisikö rahapolitiikan päätöksentekijöiden olla etujoukoissa taistelemassa ilmastonmuutosta vastaan vai tyytyä perässähiihtäjän rooliin.

. Selittävätkö ilmastoasiat eroja inflaation hillintätoimissa? Ympäristöasioihin liittyvän retoriikan sijaan kannattaa keskittyä siihen, miten keskuspankit suhtautuvat inflaatioon. Näkemykset sen suhteen ovat yhteneväisemmät.

. EKP on ilmaissut kantansa selvästi, joskin hieman kierrellen. Se on huolissaan inflaation hillitsemiseen tarvittavan korkojen noston vaikutuksesta vihreään siirtymään. Korkojen nostamisen myötä hiilineutraalin tulevaisuuden kannalta välttämättömät investoinnit tuuli- ja aurinkovoimaan, vetyyn ja muihin puhtaisiin energialähteisiin kallistuvat.

. Schnabel teki kuitenkin selväksi, että EKP:n tärkein tehtävä ei ole ympäristöasioista huolehtiminen vaan inflaation hillintä. Hän totesi tiedostavansa, että korkeat korot hankaloittavat vihreitä investointeja, ja tarjosi ratkaisuksi inflaation hillintätoimia, joiden avulla lainojen kustannuksia saadaan laskettua alemmas.

– Rahapolitiikan keinoin inflaatio saadaan vakautettua ja siten luotua vihreän siirtymän kannalta suotuisa toimintaympäristö, Schnabel totesi.

Lausunnollaan hän osoitti EKP:n palanneen takaisin vakiintuneempaan rahapolitiikkaan viime kuukausien nopeiden koronnostojen jälkeen, jotka nostivat koron kahteen prosenttiin.

Fedin johtokunnan ei tarvitse ratkoa samanlaisia ongelmia, niinpä Yhdysvaltain keskuspankin politiikka on yksinkertaisempaa.

– Hintavakauden palauttaminen inflaation ollessa korkealla saattaa vaatia lyhyellä aikavälillä epäsuosittuja toimenpiteitä. Joudumme jarruttamaan talouskasvua nostamalla korkoja, Powell sanoi.

. Hän lisäsi, että Fed pystyy riippumattomuutensa ansiosta ryhtymään tarvittaviin toimiin korkojen osalta.

. Miltä osin Fedin ja EKP:n rahapolitiikat ovat linjassa keskenään? Keskuspankit ovat samoilla linjoilla kahden tärkeän kysymyksen tiimoilta. Ensimmäinen on vihreän siirtymän tukeminen, joka ei pankkien mielestä ole niiden tehtävä vaan hallitusten.

. Powellin mukaan ”hyvin toimivassa demokratiassa julkisen politiikan päätökset ovat lähes aina vaaleilla valittujen toimijoiden vastuulla”. Samaa mieltä ollut Schnabel totesi, että ”hallitusten on johdettava toimia, joilla vauhditetaan vihreää siirtymää”.

Keskuspankit tunnustavat myös yksimielisesti, että niillä on pankkijärjestelmän valvojina velvollisuus varmistaa, että liikepankit ymmärtävät ilmaston lämpenemisen aiheuttamat taloudelliset riskit ja osaavat hallita niitä.

. Riskejä ovat esimerkiksi sääilmiöt, jotka kohdistuvat pankkien rahoittamaan infrastruktuuriin, tai fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät omaisuuserät, jotka saattavat menettää arvonsa tulevaisuudessa.

Kyseessä on Powellin mukaan ”kapea, mutta merkittävä” vastuualue. EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde lupasi vuonna 2021 ”varmistaa, että ilmastoriskien hallinta jalkautetaan kaikissa pankeissa nopeasti koko organisaatioon”.

. Mitkä ovat politiikkojen keskeiset erot? Keskuspankit suhtautuvat hyvin eri tavoin rooliinsa ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Lestissä pysymiseen kehottanut Fed ei halua tehdä ilmastoasioista suurta numeroa, kun taas EKP on sitoutunut tukemaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä analyysien, neuvonnan ja toimien avulla.

. Vuonna 2021 EKP otti käyttöön uudistetun rahapolitiikan, jossa ilmastonmuutoksen torjuminen otettiin huomioon ja jossa EKP sitoutui sisällyttämään ympäristönäkökohdat rahapoliittiseen kehykseensä.

. Konkreettiset toimet ovat rajallisempia, mutta EKP on alkanut suosia ostoissaan ilmastoasiat paremmin huomioivien yritysten velkakirjoja. Schnabelin mukaan sama suunta jatkuu. EKP aikoo myös asettaa tiukempia ympäristöehtoja pankeille, jotka haluavat käyttää joukkovelkakirjoja vakuutena keskuspankin rahoitusoperaatioissa.

Fed lopetti koronapandemian aikaisen arvopaperien osto-ohjelmansa vuonna 2021, eikä sillä ole erillistä salkkua yritysvelkakirjoille. Sillä ei myöskään ole suunnitelmia muokata vakuuskehystään vihreää siirtymää suosivaksi.

. Mikä selittää toimintatapojen eroja? Fedillä on tiukasti määritelty mandaatti, jonka nojalla se pyrkii työllisyyden maksimointiin ja hintojen vakauttamiseen. EKP:n vastuualue on laajempi; sen pitäisi myös tukea euroalueen talouspolitiikkaa, kunhan hinta- ja rahoitusvakaus säilyy. Koska vihreä siirtymä on yksi tuettavista talouspolitiikoista, EKP:ssä on päätelty, että sillä on velvollisuus ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Vaikka erot voivat puheen tasolla vaikuttaa suurilta, käytännössä ne ovat kuitenkin pieniä. Pääosin ne liittyvät alueiden erilaisiin poliittisiin paineisiin. Fedin on osoitettava, ettei se ylitä tarkoin rajattua vapauttaan toimia parhaaksi katsomallaan tavalla inflaation ja työllisyyden suhteen. EKP:llä puolestaan on paineita tukea vahvemmin vihreää siirtymää, kunhan se pitää inflaation hallinnassa.

London School of Economics -korkeakoulun professori Nick Robins toteaa, että kaikki keskuspankit tunnustavat nyt ilmastonmuutoksen aiheuttavan merkittäviä riskejä rahoitusjärjestelmille.

. – Niiden katsontatapojen erot johtuvat pitkälti lainsäätäjien niille antamista erilaisista mandaateista ja niiden toimintaympäristöjen poliittisista eroista. Tällä viikolla nämä erot tulivatkin selvästi näkyviin, hän toteaa.

EKP:n väljempi tulkinta keskuspankin toimivallasta sisältää kuitenkin riskejä. Englannin pankin entinen varapääjohtaja Paul Tucker sanoi, että vihreä politiikka voi kostautua eurooppalaisille keskuspankkiireille, jos sitä aletaan kyseenalaistaa.

– Ilmastonmuutos on äärimmäisen tärkeä aihe, mutta Powell on oikeassa siinä, että riippumattomat keskuspankit eivät voi harkinnanvaraisesti tehdä päätöksiä, joilla ne ikään kuin verottavat saastuttajia, Tucker sanoo.

. Hän muistuttaa, että hallitukset voivat lainsäädännön avulla rajoittaa omaisuuseriä, joita keskuspankit saavat ostaa tai joita vastaan ne antavat lainoja.

Kirjaudu sisään

Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankeilla eri näkemykset pankkien roolista ilmastonmuutoksen torjunnassa

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankeilla eri näkemykset pankkien roolista ilmastonmuutoksen torjunnassa

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje