Ei tartte tulla auttamaan

Pohjalaisuus on tunnetusti itsevarmuutta, suoruutta, rehellisyyttä ja peräänantamattomuutta. Ominaispiirteet ovat tietysti myös ylpeydenaiheita ihmisille, jotka ovat juurtuneet perinteisen, Vaasa-keskeisen, Etelä-Pohjanmaan alueelle.

Oulun ympäristö Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu jäivät aluejaossa kehittämään omia maakuntiaan niinkin varhain kuin vuonna 1775.

Keskipohjalaiset taas poukkuroivat tuolloin niin kuin nytkin. Heillä on ollut aina vaikeuksia päättää siitä, kuuluvatko Oulun alueeseen vai suuntautuvatko mieluummin etelään, Vaasaa kohti.

Tuon aluejaon jälkeen eteläpohjalaisuus on saanut vapaasti jalostua ja hakea uusia, omaperäisiä ilmenemismuotojaan. Näyttää siltä, että omanarvontunne, ittellisyys ja sitkeys ovat kauneimpaan kukoistukseen puhjenneita maakunnallisen kasvitarhan kukkasia.

Tässä tilanteessa sillä ei ole juurikaan merkitystä, että kulttuurihistoriallinen Etelä-Pohjanmaa jaettiin hallintouudistuksessa vain 23 vuotta sitten Vaasa-keskeiseen Pohjanmaahan ja Seinäjoki-keskeiseen Etelä-Pohjanmaahan.

Näkymättömän rajan molemmilla puolilla kun asustelee saman heimon omapäisiä jäseniä. Heille vaatimattomuus sananakin on vieras.

Mutta. Nyt vuosisataiset rakenteet järkkyvät, ja epävarmuus ja –tietoisuus nostavat päätään. Järkytys on suuri, kun päätäntävalta näyttää oikeasti karkaavan omista näpeistä. Juha Sipilän johtama hallitus päätyi pohdinnoissaan keskittämään vaativat sairaalaoperaatiot kahteentoista päivystyssairaalaan.

Kuinka ollakaan, Seinäjoelle luvattiin heti tällainen supersairaala, ja paremmilla hoitotuloksilla ratsastanut Vaasa jätettiin ykköskehän ulkopuolelle.

Kun lisäksi paljastui, että Pohjanmaa on menettämässä ainoana maakuntana vuonna 2019 alkavan kymmenvuotiskauden aikana jopa 150 miljoonaa euroa. Vastaavasti Etelä-Pohjanmaa olisi saamassa peräti 166 miljoonaa euroa lisää. Tämä nostattaa verenpainetta.

Näitä valtionvarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön synkkiä laskelmia perustellaan Pohjanmaan alueen väestön hyvällä terveydellä.

Asiaan tietysti kuuluu se, että valtakunnallisessa rahoituksen ja ohjauksen työryhmässä istuva Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtaja Asko Peltola toteaa (Pohjalainen 1.10), ettei hän ole nähnyt laskelmaa, josta käyvät ilmi maakunnille jaettavat valtion varat.

Näin siitäkin huolimatta, että tiedot ovat luettavissa alle 30-sivuisesta maakuntien rahoituslakiluonnoksesta!

Eikä tässä vielä kaikki. Vaasan keskussairaalan kohtalosta käytävässä keskustelussa ruotsinkieliset ovat ottaneet pääroolin ja painavimpana päivystyssairaalan perusteena pidetään kielikysymystä.

On siinä ihmettelemistä, kun esimerkiksi 75 prosentin suomenkielinen enemmistö Vaasassa katsoo vierestä runsaan viidenneksen suuruisen kielivähemmistön toimintaa.

Tulee väkisinkin mieleen tilanne, kun puukuorma on kaatunut pohjalaismiehen päälle. Kasan alta kuuluu voihkaisu: ei tartte tulla auttamaan.

Kirjoittaja on vaasalainen toimittaja.

Kommentoi







Luetuimmat kolumnit
Työpaikat Etelä-Pohjanmaa
Työpaikat Pohjanmaa