Jeesus ja Hitler, aikamme suurimmat idolit

"Älä luota idoleihin, ne pettää sut kumminkin. Kyllä usko sankareihin jo mennyt on multakin."

Pihtiputaalaisen Ratsia-yhtyeen Jyri Honkavaara lauloi 1970-luvun lopulla idoleiden jumaloinnin vaaroista.

Jumaloinnistahan idolien kohdalla on ollut aina kyse, myös sanan alkuperäisessä merkityksessä. Idoli tarkoittaa jumalankuvaa, eli esinettä, kuvaa tai veistosta, jota palvotaan tai jonka kautta palvotaan jumalaa.

Samalla sanalla on totuttu kuvaamaan henkilöitä, jotka herättävät ihailua ja jumalointia kanssaihmisissä.

Tänä vuonna harvinaisen moni idoli on jättänyt ihailijansa itkemään itsensä perään lähtemällä täältä ikuisuuteen.

David Bowie, Glenn Frey, Umberto Eco, Keith Emerson, Greg Lake, Merle Haggard, Riki Sorsa, Guy Clark, Muhammad Ali, Antti Hyry, Gordie Howe, Jouko Turkka, Einojuhani Rautavaara, Shimon Peres, Matti Hagman, Dario Fo, Fidel Castro, Prince, Lasse Mårtenson, Leonard Cohen.

Viikatemiehen ahkerointi on laittanut miettimään idolien merkitystä ja vaikutusta. Mitä sellaista joku tai jokin tarjoaa, mikä saa ihmisten palvonnan osakseen ja miksi?

Diktaattorit kautta aikain ovat olleet ihmiskunnan suurimpia idoleita. Adolf Hitler, Josif Stalin ja Mao Zedong lahtasivat miljoonien ihailijoidensa hiljaisen hyväksynnän alla miljoonittain ihmisiä.

Diktaattoreitakin suuremman ihailijajoukon on kerännyt idoleista kuuluisin, Jeesus Nasaretilainen. Isänsä jumalallisuuden ruumiillistumana maan päällä kulkiessaan hän oli jo idoli itsessään. Jo tuolloin Jeesuksella oli seuraajansa ja heitähän on riittänyt myös sen jälkeen.

Jeesus ja Hitler ovat hyviä esimerkkejä idolien jumalointiin liittyvistä vaaroista. Yli 2 000 vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen kristityt kautta maailman lankeavat edelleen polvilleen hänen opetustensa edessä, rukoillen hänen nimeensä.

Samalla tavoin kuin saksalaiset rukoilivat 1940-luvulla Hitlerin ja Natsi-Saksan sotamenestyksen puolesta.

Kristityillä on jo vuosisataiset perinteet toisinuskovien ja -ajattelevien, eri kansojen ja vähemmistöjen surmaamiselle, alistamiselle, syrjinnälle ja käännyttämiselle Jumalan nimeen. Natseilla samojen ihmisryhmien tuhoamiselle on paljon lyhyempi, mutta sitäkin verisempi historia.

Idolien edessä ihminen on alaston ja haavoittuvainen, altis vaikutteille. Tuolloin jumaloinnin kohteelle antaa suuren vallan vaikuttaa itseensä. On ihmisestä kiinni, kuinka vahvan otteen hän antaa ottaa itsestään.

Tässä vaiheessa on vielä hyvin pitkä matka holokaustiin ja ristiretkiin, todennäköisemmin puhutaan tupakoinnin tai muiden paheiden aloittamisesta, koska idolikin.

Ihmisen ollessa vastaanottavaisessa tilassa vaikutteiden suhteen, maaperä on kuitenkin hedelmällistä myös huomattavasti vakavimmille seuraamuksille. Tuolloin ihminen antaa idolilleen tai hänen seuraajilleen mahdollisuuden syöttää ajatuksiaan yhtenä ainoana totuutena.

Lopulta kaikki se, mihin ihminen aiemmin uskoi, mitä hän ajatteli, mitä hän oli, on poissa. Tätä heikkoa hetkeä uskonnolliset ja poliittiset johtajat sekä lukuisat liikkeet ovat hyväksikäyttäneet läpi historian, surullisin seurauksin.

"Jos et itsees jo ala uskoo sä, niin mitä jäljelle sulle enää jää?", kysyi Jyri Honkavaara Idolit-kappaleen lopussa.

Joko mainitsin, että Honkavaara on yksi idoleistani.

Kommentoi







Luetuimmat kolumnit