Kiitos vaan ensikertalaiskiintiöstä

Tämä on tärkeää juuri nyt: oikean ammatin valitseminen, heti opiskelemaan pääseminen, välivuosien unohtaminen, nopeasti valmistuminen – ja sitten uraputkeen!

Korkeakoulujen yhteishaku päättyi keskiviikkona. Tänä vuonna otetaan käyttöön ensikertalaiskiintiö. Se nostaa yliopistojen ja korkeakoulujen hakijoista etusijalle ne, joilla ei ole entuudestaan niissä suoritettua tutkintoa tai vastaavaa opiskelupaikkaa.

Ensikertalaiskiintiö vaikuttaa lähtökohtaisesti hyvältä. Kiintiöiden tarkoituksena on parantaa suoraan lukiosta hakevien mahdollisuuksia saada opiskelupaikka varsinkin niillä aloilla, joille on vaikea päästä. Ensikertalaisuudesta hyötyy selvästi ja sen pitäisi motivoida ottamaan haku tosissaan.

Tarkoitus on myös sulkea portti välivuodenviettäjiltä, jotka varaavat varmuuden vuoksi itselleen jonkin muun opiskelupaikan, kun haluttu portti ei aukea.

Toissijaista vaihtoehtoa ei kannata enää ottaa vastaan, jos haluaa hyötyä ensikertalaisuudesta seuraavassa haussa unelma-alalle ja kuka ei haluaisi? Se on merkittävä etu.

Korkeakoulut välttyvät samalla huonosti motivoituneilta suunnitelma B:n toteuttajilta, jotka lähtevät heti, kun se oikea portti aukeaa. He vievät paikan tuolle alalle oikeasti haluavilta.

Siinä hyvät puolet olivatkin. Luulen, että käy päinvastoin, kuin odotetaan: välivuodet lisääntyvät ja tulee toisia ja kolmansia välivuosia.

Mielestäni olisi parempi opiskella edes jotain tutkintoa sinä aikana, kun yrittää päästä unelma-alalleen. Mikään opiskelu ei mene ikinä hukkaan ja aina on ollut mahdollista päästä perille myös kiertotietä.

Ensikertalaiskiintiö on iso kiertotien alkuun asetettu este. Parikymppisenä pitäisi heti tietää, mitä isona aikoo, eikä vääriin valintoihin anneta mahdollisuutta.

Kiintiö koskee myös yhä useampaa aikuista. Uutta oman alan työtä ei välttämättä ikinä löydy uran katkeamisen jälkeen, mutta portti uusiin opintoihin on niin kapeasti raollaan, ettei siitä välistä meinaa millään mahtua. Esimerkiksi erittäin suosittuihin oikeustieteen opintoihin valitaan tänä vuonna ensikertalaisia 75 prosenttia opiskelupaikan saajista.

Ammattiopinnoissa on vedetty vielä tiukemmalle jo muutama vuosi sitten. Siellä tutkinnon suorittanut ei ole kelvannut enää yhteishaussa hakijaksi toiseen samantasoiseen tutkintoon. Esimerkiksi kampaajaksi opiskeltuaan on hakeuduttava aikuisopintoihin saadakseen myös kosmetologin tutkinnon.

Onneksi eduskunta kumosi vuosi sitten opintotuen rajaamisen, jossa tukea ei olisi saanut toiseen samantasoiseen tutkintoon. Kyllä, on lusmuja ikuisia opiskelijoita, mutta enemmän pitää kantaa huolta siitä, että on aina mahdollista aloittaa alusta. Valittu ala ei ehkä työllistänytkään odotetusti tai potkujen jälkeen työtä ei löydy kotiseudulta. Kaikki eivät voi lähteä työn perässä muualle.

Haku-uudistus on surkea ja syrjivä. Se kadottaa suunnitelma B:n kokonaan. Tänä päivänä jokainen joutuu varautumaan, ettei loppuelämä suju tasaista urapolkua eläkkeelle asti siinä työssä, missä nyt on. Koulutuksen pitää olla uusi mahdollisuus, johon kannustetaan, eikä väheksyvää ylikouluttamispuhetta.

Onnea kaikille alanvaihtajille, sillä sitä te todella tarvitsette, että pystytte vetämään kevään pääsykokeista täydet pisteet.

SATU TAKALA

satu.takala@i-mediat.fi.

Kommentoi