Kolumni: Paisunnat ja teko- järvi, ladot ja mäihä

Sielunmaisemassani on peltolakeus, jota harmaat ladot täplittävät, paisunnat eli tulvat sekä peltopyyt.

Paisunnat ovat hävinneet, eikä Heikkilänkylään vievän tien eli Murron oikoosen yli vesi ole virrannut enää vuosikymmeniin.

Paisuntojen kanssa oli pitkään tekemistä, ennen kuin keksittiin, miten tulvavesiä voi ohjailla niille varattuihin tekoaltaisiin. Riemukasta oli soudella tulva-aikaan jokiuomaa pitkin ja välillä koukata latojen välistä takaisin jokiuomalle.

Kerran joululoman aikaan vesi nousi pelloille ja yöaikaan pakkanen jäädytti tulvaveden. Oli siinä luonnon itsensä tekemää luistinrataa kilometrikaupalla Prunttimäen ja Katilantien sillan ohi Ilmajoelle päin.

16.10.1966 pyöräilin tihkusateessa Itikanmäeltä Törnävälle tuulimyllyn kohdalle, josta jatkoin matkaa Alhonnevalle ja Kattilavuorelle, ohi pienen lammen, jonka ympärillä kasvoi kangas- ja isovarpurämettä.

Lampea ei enää ole, sillä nyt niillä main lainehtii Kyrkösjärven tekojärvi, joka rakennettiin Kyrönjoen tulvien säännöstelemistä varten.

Kattilavuori on nykyään luonnonsuojelualuetta, mutta sitä voisi laajentaa Kyrkösvuorelle asti, jossa jo nyt risteilee luontopolku.

Monenlaista hyvää Kyrkösjärven tekojärvi on tuonut seinäjokelaisille. Sinne on istutettu kuhaa, järvitaimenta ja kirjolohta. Tekojärvi on arvokalajärvi, ei tällaisista kalavesistä voinut seinäjokelainen uneksia 1960- tai 70-luvulla.

Kyrkösjärven uimarannalla on suihkut, wc:t, myös liikuntarajoitteisille, on venevalkama, näkötorni ja monenlaisia harrastusmahdollisuuksia.

Latojen merkitys oli moninainen, sillä isännät kuivattivat ja säilyttivät niissä heiniä, moni pikkunisäkäs talvehti heinien suojassa. Peltopyyt tarvitsivat latoja suojakseen pedoilta ja ladoista löytyi lumitalvien aikana syötävää.

Osa ladoista romahti lumitaakan alla, osalle löytyi käyttöä monenlaisen tavaran säilytyspaikkoina. Murrolla poikalyseon isot pojat keksivät käyttöä myös heinäladoille. Tunnustan, että lintujen syysmuuttoa seuratessani kiikarini näkökenttään tallentui latojen ympäriltä myös tyttölyseolaisten hahmoja.

Tuorerehun käyttöönoton yleistyttyä heinän kuivattamista ja varastointia ladoissa ei enää tarvittu. Tuorerehupaalit, ”lehmän munat” ovat tänään Etelä-Pohjanmaan peltomaiseman näkyvimpiä kohteita.

Monen ladon päädyssä on tuulihaukoille tehty pesälaatikko. Harmaaksi patinoituneet hirsiladot ovat kulttuurimaiseman kaunistuksia menneiltä vuosikymmeniltä.

Seinäjoen kehitys kurakauppalasta moderniksi Etelä-Pohjanmaan keskuskaupungiksi on ollut nopea, seinäjokelaisille on käynyt hyvä mäihä.

Minullekin kävi kerran hyvä mäihä, sillä Törnävän sairaalan takametsässä, kalliokumpareella matalan käkkärämännyn alla istui harvinainen kulorastas.

Nyt samalla paikalla Pruukinrannassa Seinäjoen asuntomessualueella on Mäihä, viisikerroksinen puukerrostalo, puurakentamisen edustava kohde. Ladot ja puukerrostalot ovat puun käytön parasta suomalaista osaamista.

Kauko Salo

Kirjoittaja on erikoistutkija Luonnonvara- keskuksessa Joensuussa.

Kommentoi







Luetuimmat kolumnit
Työpaikat Etelä-Pohjanmaa
Työpaikat Pohjanmaa