Kolumni: Vaasan on saatava kavereita Suomesta

RKP:n valtuutettuna Maalahdessa istunut voimailija-virkamies Fredrik Smulter avasi jouluaattona sanaisen arkkunsa ja syytti RKP:n eliittiä siitä, kuinka se pyrkii erottamaan puolueen muista suomalaisista.

Smulterin puheissa on perää: Sairaalataistelu päättyi RKP:n pitkäaikaisen erillistämispolitiikan totaaliseen katastrofiin. Vaasan seutu ja Pohjanmaa jäivät yksin ilman ymmärtäjiä.

Maakunnallisesti RKP:n ja myös keskustan erillistämispolitiikka on turmiollista, sillä historian siteet yhdistävät rannikon ja lakeuksien pohjalaisia. Suomalaisuusliike, jääkärivärväys, amerikansiirtolaisuus, talonpoikaisuus ja tietty protestanttinen poljento, johon sisältyy usko työhön. Nämä yhdistävät pohjalaisia kielestä riippumatta.

Ne piirteet, jotka erottavat Pohjanmaan ruotsinkielisiä etelän ruotsinkielisistä - ja joille etelässä naureskellaan - sitovat rannikon ruotsinkielisiä ylpeästi suomenkieliseen pohjalaisuuteen.

Sairaalataistelu todisti myös sen, että Pohjanmaan käpertyminen sisäänpäin ja omaan hyvyyteen on varma tie tappioon. Vaikka seudulla menee suhteellisesti ottaen melko hyvin, siitä ei pidä huumaantua. Jääkiekkokaukalosta tiedetään, että kun selkä suoristuu liiaksi, naapuri vie kiekon.

Nyt vankkurit yhdistyivät liian myöhään suojaamaan linnaketta, sairaalaa. Yksituumaisuuden puutteesta moittii pohjalaisia Laihian kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sauli Tuomela (kok.).

Muuttoliike Vaasaan hyytyy. Sen pitää olla varoituslaukaus kaupungin päättäjille. Vuosina 2010–2016 kuntien välinen nettomuutto Vaasaaan oli 181 ihmistä, kun se Seinäjoelle oli 2 068 ihmistä. Nettomaahanmuutto Seinäjoelle oli 677, kun se oli Vaasaan 2 304. Seinäjoki imee väkeä ympäröivästä maakunnasta, Vaasa ulkomaalaisia. Syinä tähän ovat pakolaisuuden lisäksi Vaasan seudun kansainvälinen teollisuus.

Vaasan asukasluku on laskenut 140 hengellä vuoden 2015 marraskuusta 2016 marraskuuhun (Pohjalainen 9.1.).

Vaasa ei innosta Suomessa. Se kurssi täytyy kääntää, vaikka harmonia Strömsössä hieman rikkoontuisikin.

Vaasalaisten pitää kurottautua pohjalaisyhteisön lisäksi kaikkialle Suomeen: Satakunnan ja Pirkanmaan vientimaakuntiin, Helsinkiin, Turun seudulle, Oulun suuntaan, Savon maille, nousevaan Lappiin, kauniiseen Kainuuseen ja tietysti Karjalan maille.

Sairaalataistelu ruokki käsitystä ruotsinkielisestä Vaasasta, jossa suomen kielellä ei pärjää. Tämä käsitys pitää nyt perusteellisesti romuttaa.

Kaupungin tulee ensitöikseen käynnistää reipasotteinen kampanja, joka korjaisi äkkipäätä muun Suomen virhekäsitykset Vaasasta. Vaasan seudulla on yhä tarjolla työtä, ja suunnitelma Teslan jättimäisestä akkutehtaasta tuo kaivattua nostetta. Se täytyy käyttää täysimääräisesti hyväksi.

Itärajalta, Ilomantsista kotoisin olevan kansanedustaja Hannu Hoskosen (kesk.) kannat käyvät esimerkiksi siitä, että Vaasan seudun merkitys voidaan ymmärtää myös muualla kuin Pohjanmaalla. Hoskonen tuki urheasti taistelua sairaalan laajasta päivystyksestä puolueensa nihkeilystä huolimatta.

Lisää hoskosia pitää löytää joka niemennotkosta. Nyt on aika ottaa muu Suomi iloisesti vastaan Pohjanmaalle.

Kommentoi






Luetuimmat kolumnit
Työpaikat Etelä-Pohjanmaa
Työpaikat Pohjanmaa