Mikä kiinteistövero oikein on?

Kun kesän jälkeen alkavat illat pimentyä, alkaa keskustelu katuvalojen tarpeellisuudesta ja siitä,milloin ne palavat. Monen suusta kuulee: "kun kerran kiinteistöveroa maksan, niin kyllä valojenkin kuuluisi palaa.” Mutta kuinka tämä todellisuudessa on? Kuka tai ketkä veroa maksavat ja mihin kiinteistöverotulo on tarkoitettu käytettävän?

Nykymuotoinen kiinteistövero otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1993 korvaamaan hajanaista kiinteistöihin kohdistuvaa verotusta. Kiinteistövero korvasi kiinteistöjen harkintaverotuksen, manttaalimaksun, asuntotulon verotuksen ja katumaksun. Kiinteistövero koskee sekä maata että rakennuksia pois lukien maa- ja metsätalousmaat sekä vesialueet.

Kiinteistöveron taustalla on se, että kiinteistöjen omistajien katsotaan merkittävästi hyötyvän yhdyskuntarakenteeseen ja julkisiin palveluihin tehdyistä investoinneista. Näiden katsotaan lisäävän kiinteistöistä saatavaa hyötyä sekä nostavan kiinteistöjen arvoja. Tämän hyötymisperiaatteen mukaan katsotaan olevan perusteltua, että kiinteistöjen omistajat osallistuvat kyseisten julkisten menojen rahoittamiseen.

Laissa määritellään kiinteistöveron ala- ja yläraja ja kunnat voivat tämän vaihteluvälin rajoissa päättää vuosittain kiinteistöveroprosentin. Kiinteistöjen arvot määrittää vuosittain verohallinto. Verotuotto jää siis käytettäväksi kuntiin, mutta sitä ei ole korvamerkitty ennalta määrättyyn käyttötarkoitukseen.

Kaikkineen vuonna 2016 kiinteistöverotuotto oli 1675 miljoonaa euroa. Kiinteistöveron määrä on kasvanut varsin nopeasti, sillä vuonna 2010 sitä kertyi 1184 miljoonaa euroa. Nytkin hallitus budjettiriihessään päätti lisätä tuottoa 50 miljoonalla eurolla.

Kiinteistöverosta maksavat henkilöasiakkaat vajaan kolmanneksen ja kaksi kolmasosaa jää sitten yhteisöille (osake-yhtiöt, asunto- sekä kiinteistöosakeyhtiöt). Julkiset yhteisöt vastaavat vajaasta 10 prosentista. Karkeasti noin puolet kiinteistöverosta kohdistuu asumiseen.

Kattaako kiinteistöverotuotto yhdyskuntarakenteeseen ja julkisiin palveluihin tehdyt investoinnit ja toimintamenot? Vuonna 2014 kiinteistövero kertymä oli 1 535 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 kuntien talous- ja toimintatilaston mukaan kuntien toimintamenot liikenneväylien sekä puistojen ja yleisten alueiden osalta oli 904,3 miljoonaa euroa. Kun mukaan lasketaan myös vuotuiset poistot, on yhteissumma 1403 miljoonaa euroa. Tästä voisimme tehdä johtopäätöksen, että kiinteistöverotuottoa jäisi hieman myös muihin menoihin. Vuoden 2014 investoinnit olivat 917,5 miljoonaa euroa.

Kiinteistövero ja siihen tehtävät korotukset harmittavat samoin pimeät katuvalot. Mutta suuremmaksi asiaksi voi vaikutuksiltaan nousta se, että korotukset saattavat hidastaa jopa estää pienten ja keskisuurten yritysten investointeja. Kiinteistöveron osuuden noustessa merkittäväksi osaksi yrityksen kiinteitä kustannuksia, vaikuttaa se myös yrityksen investointihalukkuuteen ja kilpailukykyyn.

Anne Niemi

Kirjoittaja on Etelä- Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja.

Kommentoi







Työpaikat Etelä-Pohjanmaa
Työpaikat Pohjanmaa