Muuttokuorman päällä jää juurettomaksi

Suomea sanotaan yhden totuuden maaksi. Olen ymmärtänyt tämän niin, että yleisesti hyväksyttyjä tai vallitsevia näkemyksiä ei helposti muuteta. Joka sitä yrittää, joutuu muiden hampaisiin ja saa ikävän ihmisen leiman.

Usein nämä totuudet ovat sinänsä järkeenkäypiä eikä niiden totuuspohjaa osata edes kyseenalaistaa. Vähälle huomiolle jäi Ylen viime viikolla tekemä uutinen Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimuksesta, jossa todettiin, että muuttojen määrällä näyttäisi olevan yhteys lasten ja nuorten myöhempään hyvinvointiin.

Muuttaminen on toistuessaan lapsia kuormittavaa ja se näkyy myös hyvinvointia mittaavissa rekistereissä. Tutkija Tomi Kiilakoski Nuorisotutkimusverkostosta pelkää, että lapset ja nuoret kärsivät, kun suomalaiset muuttavat entistä useammin työn perässä.

Tutkimuksen tulokset ovat hämmentäviä. Paljon muuttaneet nuoret ovat ajautuneet monenlaisiin ongelmiin. Iso osa on jäänyt opintiellään pelkän peruskoulun varaan, työttömyys, taloudellinen ahdinko, mielenterveysongelmat ja rikollisuus ovat heidän ryhmässään selvästi yleisempiä kuin muilla samanikäisillä.

Olenko ymmärtänyt väärin, mutta olen omaksunut sen yhteiskunnassamme vallitsevan käsityksen, että kunnon kansalaisen on koko ajan opittava uutta ja kerättävä erilaisia kokemuksia. Jo koululaisena pitää hankkiutua kielikursseille ulkomaille ja vaihto-oppilaaksi mahdollisimman eksoottiseen maahan. Yliopistossakaan tutkimuksillasi ei ole juuri arvoa, ellet saa niillä kansainvälistä huomiota.

Työn perässä muuttaminen – jopa ulkomaille – on siis itsestään selvää tällaisen kasvatuksen läpikäyneelle kansalaiselle. Jossakin välissä se perhekin usein silti perustetaan, mutta kiinteitä pesärakenteita on uraputkea luovien vaikea pystyttää. Lapset heitetään toistuvasti muuttokuorman päälle, jos jälkikasvua edes ehditään hankkia.

Mutta anna olla, samalla viikolla valtiovarainministeri Petteri Orpo muistutti talousarviopuheessaan, kuinka tärkeää on, että ihmisiä kannustetaan etsimään työtä entistä kauempaa. Kaikenlaista työvoiman liikkuvuutta tulee siis tukea ja rohkaista.

Tunnen muutamien muuttokuormalasten elämää, koska olen käynyt koulua varuskuntapaikkakunnalla. Tuohon aikaan lähinnä vain sotilashenkilöstö oli sitä joukkoa, joka joutui usein muuttamaan.

Me maalla eläneet kadehdimme näitä lapsia, jotka olivat saaneet asua isoissakin kaupungeissa ja reissata ympäri maata. He eivät nähneet siinä mitään kadehdittavaa, mikä on nyt helppo ymmärtää, kun osaa panna kokemukset omalle kohdalleen.

Juurettomuus on vakava asia eivätkä sen aiheuttamat vauriot ihmisessä ole varsinainen yllätys. Vain harva aikuinenkin on oikeasti luonteeltaan niin läpeensä sopeutuvainen maailmankansalainen, että osaa elää kuin kala vedessä missä tahansa ympäristössä. Lapsille suuret elämänmuutokset aiheuttavat turvattomuuden tunteita ja pelkojakin, se tiedetään.

Nykyisessä hengästyttävässä yhteiskunnassamme kiireettömyydestä ja oman elämän hallitsemisesta on tullut ylellisyyttä, johon työelämä ei anna mahdollisuuksia.

Ihminen ei pysty valitsemaan edes sitä itselleen sopivinta elinympäristöä, joten mihin ne juurensa kasvattaa? Vasta eläkeläisenä siihen voi tulla tilaisuus, jos vielä voimia riittää.

Kommentoi






Luetuimmat kolumnit
Työpaikat Etelä-Pohjanmaa
Työpaikat Pohjanmaa