Nauru on ihmisyyden ääni

Ihan ensimmäiseksi on tunnustettava, että minulla on erittäin halpa huumorintaju. Joku voisi sanoa sitä huonoksikin.

Toisekseen on tunnustettava, että olen nauranut tummaihoisille, valkoihoisille, aasialaisille, juutalaisille, lapsille, vanhuksille, vammaisille, homoille sekä lukemattomille muille ihmisryhmille, vähemmistöille tai kulttuureille.

Huumorintajuni on mustempi kuin Dale Cooperin kuuttoman keskiyön värinen kahvi.

Olen räkättänyt vääränä uskonnoille, Jumalalle, kuolemalle, seksille ja kaiken maailman fetisseille, mielenterveysongelmille ja muille ihmismielen kieroutumisille.

Pidän suuresti yhdysvaltalaisen stand up -koomikon Louis C.K.:n jutuista. Hän heittää herjaa Jumalasta, pedofiileistä, lapsista, murhaamisesta (juttu koski myös lasten murhaamista), raiskauksista, mustista, valkoisista, Hitleristä, juutalaisvainoista ja niin edelleen.

"Siikei", oikealta nimeltään Louis Székely, on niitä koomikkoja, joille kukaan tai mikään ei ole pyhää. Kaikelle ja kaikille voi nauraa.

Juuri siksi hän on niin hyvä.

Keski-ikäinen mies, joka on vitsaillut seksin harrastamisesta kuolleen lapsen kanssa, vetää salit täyteen kaikkialla missä kulkeekaan. Näin kävi muun muassa elokuussa Helsingin jäähallissa.

Kuulin edellä mainitun jutun ensimmäisen kerran aikana ennen lapsia. Nauroin vedet silmissä sen makaaberille karmeudelle.

Seuraavan kerran kuulin saman kertomuksen kahden lapsen isänä noin viikko sitten. Suupieleni vääntyivät vastustamattomaan hymyyn ja päästin ilmoille aitoa, puhdasta naurua.

Nauraessani mietin miten ihmeessä kykenen hekottamaan niin kertakaikkisen hirveälle aiheelle. Minulla on, herra paratkoon, sentään kaksi pientä lasta (kuten itse koomikollakin)!

Juuri siinä on jutun juju. Székelyn taidokkaasti esittämä aihe on suoraan sellaisesta hirvittävyyden sydämestä, että sitä on mahdotonta kuvitella tapahtuvaksi – saatikka naurettavaksi.

Totuus on, että maailma on pullollaan silmitöntä pahuutta ja välinpitämättömyyttä. Maailmantuskan alle musertumisen sijaan huumori on oiva väline niiden käsittelemiseen.

Rehellinen remakka auttaa astumaan mieltä pidättelevän kynnyksen yli, koska nauru peittää alleen pahuuden.

Tämän jälkeen myös kipeistä aiheista puhuminen on helpompaa ja maailman pahuus helpommin hyväksyttävissä.

Kyse on huojennusteoriasta, joka on yksi kolmesta huumorin teoriasta. Sen mukaan vaikeille aiheille nauraminen aiheuttaa helpotuksen tunteen, mikä taas lisää mielihyvää.

Kyse ei ole siitä mille nauretaan, vaan miten nauretaan.

Nauru on meitä kaikkia yhdistävä refleksi, joka rentouttaa ja tuo hyvää oloa. Se on kulttuuri- ja kielimuurit ylittävä universaali kieli.

Brittikoomikko John Cleese on todennut aidon naurun hienouden piilevän siinä, että se tuhoaa kaikki ihmisiä erottelevat järjestelmät.

Nauru repii kaikki esiriput edestämme. Se riisuu meidät alastomiksi ja paljastaa ihmisyyden sisältämme.

Se osoittaa, ettei yksikään meistä ole täydellinen. Nauru tekee meistä tasavertaisia kaikkine puutteinemme.

Nauru on vastavuoroista kommunikointia, jonka aikana hyväksymme toisemme. Sillä nauramalla toiselle annat luvan nauraa myös itsellesi.

Me kaikki olemme naurun arvoisia.

Kommentoi